Varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointi Kajaanin kaupungin päiväkodeissa, työhyvinvointikysely 2023

Abstract

Opinnäytetyö selvitti työhyvinvointikyselyn avulla Kajaanin varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvointia, mitkä tekijät siihen vaikuttavat ja kuinka sitä voidaan kehittää. Varhaiskasvatus on pedagogisesti tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Se on antoisaa ja intensiivistä vuorovaikutustyötä lasten ja perheiden kanssa. Varhaiskasvatuslain uudistukset astuvat voimaan 2030. Henkilöstörakenteen muutokset, koulutuksen ja pätevyyden kiristyneet vaatimukset vaikuttavat jo nyt päiväkotien arkeen. Työssäjaksaminen, pätevien työntekijöiden ja sijaisten heikko saatavuus on herättänyt julkista keskustelua. Henkilövaihdokset ja kiire kuormittavat työntekijöitä ja muuttuva tilanne haastaa myös johtamista ja organisaatiota. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä työhyvinvointi nähdään kokonaisuutena, joka koostuu monista myönteisesti tai kielteisesti vaikuttavista ilmiöistä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Hyvä työhyvinvointi on tasapainoa eri osa-alueiden, kuten työn ja vapaa-ajan välillä. Työn fyysinen ja psyykkinen kuormitus heikentävät työhyvinvointia lisäämällä työstressiä. Jos palautuminen ole riittävää, voi työstressi aiheuttaa työuupumusoireita ja johtaa varsinaiseen työuupumukseen. Esihenkilöllä on päävastuu työntekijän ja työyhteisön työhyvinvoinnin tukemisesta ja kehittämisestä. Työntekijän on huolehdittava jaksamisestaan, oman osaamisen ja työyhteisötaitojen kehittämisestä. Tutkimuksen tietoperusta pohjautuu relevantteihin ja luotettaviin lähteisiin, kuten tutkimuksiin, teoksiin ja vertaisarvioituihin artikkeleihin. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Kajaani kaupungin varhaiskasvatus. Tutkimusaineisto kerättiin kokonaistutkimuksena varhaiskasvatuksen henkilöstöltä Kajaanin kunnallisista päiväkodeista anonyymisti sähköisellä Webropol- työhyvinvointikyselyllä. Kysely lähetettiin 340 työntekijälle, joista 35 vastasi (10,3 %). Matalan vastausprosentin vuoksi tuloksia ei voi yleistää koskemaan koko henkilöstöä. Ulkopuolelle rajattiin perhepäivähoitajat ja yksityiset päiväkodit. Työhyvinvointikyselyn suljetut monivalintakysymykset analysoitiin määrällisin menetelmin käyttäen Webropolin raportointia ja PSPP-tilasto-ohjelmaa. Avoimien kysymyksien vastaukset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan kyselyyn vastanneiden Kajaanin varhaiskasvatuksen työntekijöiden työhyvinvoinnissa on vaihtelua. Vastaajien arviot omasta työhyvinvoinnista ovat yleisesti tarkastellen hyvällä tasolla ja keskiarvo on 7,1 (asteikolla 0 – 10). Yksilötasolla on havaittavissa sekä erinomaista työhyvinvointia, kuin myös eriasteisia hyvinvoinnin haasteita ja kohonnutta työuupumusriskiä. Vastauksien mukaan kuormittavia tekijöitä ovat työn ja vapaa ajan yhteensovittamisen haasteet, työn ajatteleminen ja tekeminen vapaa-ajalla, henkilöstöresurssin vähyys ja työtehtävien lisääntyminen. Henkilöstön voimavaroiksi mainittiin hyvä ilmapiiri, johtaminen, tiimin tuoma tuki, kannustus ja edut, kuten Epassi. Henkilöstön mielestä työhyvinvoinnin kehittämiseksi on parannettava resursseja, palkkausta ja muuta palkitsevuutta. Työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa myös konkreettisilla keinoilla, kuten huolehtimalla suhdeluvusta, huomioimalla resursseissa tuentarpeen lapset, sekä lisäämällä työnohjausta tiimeille ja työntekijäkohtaisesti