Päihdeongelmaisten vanhempien tukeminen synnytyksen jälkeisessä kätilötyössä

Abstract

Opinnäytetyössä kuvataan, millaista tukea päihdeongelmaiset vanhemmat kaipaavat synnytyksen jälkeisenä aikana. Työ tarjoaa ajankohtaisimman näyttöön perustuvan tiedon aiheesta ammattilaisten ja opiskelijoiden käyttöön sekä edistää yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtaamista ja hoitoa kaikille. Opinnäytetyössä perehdytään siihen, millaista tukea päihdeongelmaiset vanhemmat kaipaavat ammattilaisilta synnytyksen jälkeen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen äiti-lapsiyksikön kanssa.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Systemaattisessa tiedonhaussa hyödynnettiin kahta tietokantaa, ja aineistoksi valikoitui 10 tutkimusta. Tutkimuksista 5 oli määrällisiä ja 5 laadullisia. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin temaattisella analyysilla.

Analyysin tuloksista nousi esiin neljä teemaa: ohjaustaidot, sensitiivisyys, ennakkoluuloton kohtaaminen ja hoidon jatkuvuus. Kätilön ohjaustaidoista tärkeimmäksi havaittiin varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen ja laadukas imetysohjaus. Positiivinen palaute ja hyvä kommunikaatio hoitohenkilökunnan ja vanhempien välillä koettiin hyödylliseksi. Päihdeongelmaisilla vanhemmilla saattaa olla tunteidenkäsittelyn haasteita tai traumataustaa, jotka tulee ottaa hoidossa huomioon. Päihderiippuvaiset äidit kokivat heihin kohdistuvan stigmaa ja epäluottamusta hoitohenkilökunnalta. Tuloksista ilmeni, että vertaistuki koettiin hyödylliseksi. Vanhemmat kokivat, että he eivät saaneet tarpeeksi tietoa hoidostaan sairaalassaoloaikana. Synnytyksen jälkeen korvaushoitoa jatkaneiden havaittiin osallistuvan paremmin seurantakäynneille verrattuna korvaushoidon lopettaneisiin.

Tulosten pohjalta voidaan muodostaa johtopäätös, että kätilöllä tulee olla riittävä ammattitaito päihdeongelmaisten vanhempien tukemiseen. Turvallisen ilmapiirin luominen on tärkeää luottamuksellisen hoitosuhteen luomiseksi. Opinnäytetyöhön on kirjoitettu suositukset kätilötyöhön päihdeongelmaisten vanhempien tukemiseen synnytyksen jälkeiseen hoitoon.

The objective of this study was to describe what type of support parents with substance abuse need after the birth of their child. The purpose was to provide professional and health care students with current evidence-based information on the topic, for professionals and students and as well as to promote parity and equal encountering and care for all. This thesis study was conducted in collaboration with Wellbeing services of Pirkanmaa, Maternity unit.

This study was conducted as a descriptive review. The data consisted of 10 systematically retrieved studies. The data were analyzed by means of a thematic analysis.

The following four main categories emerged in the data analysis: guidance skills, sensitivity, open-minded encountering and continuity of care. Out of a midwife’s guidance skills the most important ones were supporting early interaction and quality breastfeeding counselling. Substance abusive mothers felt stigmatized and distrusted by the nursing staff.

In conclusion, midwifes should have sufficient working skills to support substance abusive parents. Creating safe environment is important in forming confidential patient care relationship. In this study there are recommendations for professionals on how to support substance abusive parents after childbirth.