Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen asumispalvelussa
Hautaluoma, Jonna (2024)
Hautaluoma, Jonna
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402213269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402213269
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on kehittämistyö SiniVidan yhteisöllisessä ja tuetussa asumisessa, mikä tarjoaa asumispalveluita aikuisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Opinnäytetyön tarkoitus oli eheyttää ja kehittää talon yhteisöllistä toimintaa, edistäen samalla asukkaiden osallisuutta. Osallisuus nähdään nykyään tavoiteltavana muotona osana asiakastyötä. Alkuun kerron mitä mielenterveys- ja päihdetyö on ja mitä tärkeitä aiheita siihen liittyy. Esimerkiksi yhteisöhoidolla on pitkät perinteet mielenterveyshoidossa, koska sen on todettu myötävaikuttavan asiakkaan kuntoutumiseen.
Mielenterveys- ja päihdeasiakkailla on erityistarpeita johtuen monista elämänalueen haasteista ja sairauksista. Näistä huolimatta ja tasa-arvon nimissä, jokaisella on oikeus mahdollisimman laadukkaaseen elämään. Selvitin asukkaiden mielipiteitä ja toiveita yhteisten toimintojen suhteen kyselylomakkein ja haastatteluin. Niiden pohjalta aloin yhdessä koko työryhmän kanssa suunnittelemaan ja toteuttamaan noin puolen vuoden ajan erilaisia tapahtumia ja ryhmiä. Havainnoin ryhmiä ja osallistumista opinnäytetyöhön.
Kehittämistyötä tapahtui monissa arjen rakenteissa. Itse esimerkiksi suunnittelin talon tapahtumista vuosikellon ja tapahtumatyöryhmä alkoi kokoontumaan uudelleen, sitten koronarajoitusten. Joulukuussa 2023 suoritin asukkaille toisen kyselyn, jonka tarkoitus oli selvittää, oliko tapahtumat lisänneet osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta asukkaiden parissa ja asukkaat saivat antaa myös kehittämispalautetta. Haastattelin kehittämistyöhön myös SiniVidan sairaanhoitajaa.
Huolimatta siitä, että asukkaiden mielipiteitä kuunneltiin ja ryhmiä sekä tapahtumia järjestettiin toiveiden mukaisesti, yhteisöllisyys ja osallisuus ei kasvanut yhteisöllisen ja tuetun asumisen asukkaiden keskuudessa. Tämä oli hieman yllättävä tulos, koska luulin asukkaiden kokevan pystyvänsä vaikuttamaan yhteisön asioihin ja sillä tavalla kokemaan osallisuutta.
Asukkaat kokivat järjestetyt toiminnot hyväksi ja tarpeellisiksi ja niitä toivottiin jatkossa lisää. Yhteisöllisyydelle ja osallisuudelle ei ole olemassa tarkkaa mittaria ja se on useimmiten ihmisen henkilökohtainen tunne kuulumisesta johonkin ja mahdollisuudesta vaikuttaa. Tämä ei näy tapahtumissa ja ryhmissä vaan ihan perusarjessa, kahdenkeskisissä keskusteluissa asukkaan kanssa ja siinä, että asukkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Asukkaalla on vapaus valita mihin osallistuu ja vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin.
Mielenterveys- ja päihdeasiakkailla on erityistarpeita johtuen monista elämänalueen haasteista ja sairauksista. Näistä huolimatta ja tasa-arvon nimissä, jokaisella on oikeus mahdollisimman laadukkaaseen elämään. Selvitin asukkaiden mielipiteitä ja toiveita yhteisten toimintojen suhteen kyselylomakkein ja haastatteluin. Niiden pohjalta aloin yhdessä koko työryhmän kanssa suunnittelemaan ja toteuttamaan noin puolen vuoden ajan erilaisia tapahtumia ja ryhmiä. Havainnoin ryhmiä ja osallistumista opinnäytetyöhön.
Kehittämistyötä tapahtui monissa arjen rakenteissa. Itse esimerkiksi suunnittelin talon tapahtumista vuosikellon ja tapahtumatyöryhmä alkoi kokoontumaan uudelleen, sitten koronarajoitusten. Joulukuussa 2023 suoritin asukkaille toisen kyselyn, jonka tarkoitus oli selvittää, oliko tapahtumat lisänneet osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta asukkaiden parissa ja asukkaat saivat antaa myös kehittämispalautetta. Haastattelin kehittämistyöhön myös SiniVidan sairaanhoitajaa.
Huolimatta siitä, että asukkaiden mielipiteitä kuunneltiin ja ryhmiä sekä tapahtumia järjestettiin toiveiden mukaisesti, yhteisöllisyys ja osallisuus ei kasvanut yhteisöllisen ja tuetun asumisen asukkaiden keskuudessa. Tämä oli hieman yllättävä tulos, koska luulin asukkaiden kokevan pystyvänsä vaikuttamaan yhteisön asioihin ja sillä tavalla kokemaan osallisuutta.
Asukkaat kokivat järjestetyt toiminnot hyväksi ja tarpeellisiksi ja niitä toivottiin jatkossa lisää. Yhteisöllisyydelle ja osallisuudelle ei ole olemassa tarkkaa mittaria ja se on useimmiten ihmisen henkilökohtainen tunne kuulumisesta johonkin ja mahdollisuudesta vaikuttaa. Tämä ei näy tapahtumissa ja ryhmissä vaan ihan perusarjessa, kahdenkeskisissä keskusteluissa asukkaan kanssa ja siinä, että asukkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Asukkaalla on vapaus valita mihin osallistuu ja vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin.