Työyhteisöllä keskeinen rooli psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinnassa : ennakoivan toiminnan kehittäminen kehitysvamma-alan työyksikössä

Abstract

Nykyään työntekoa kuormittavat yhä enenevässä määrin psykososiaaliset kuormitustekijät. Ne ovat kuormitustekijöitä, jotka kertovat työn henkisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta kuormituksesta. Psykososiaaliset kuormitustekijät liittyvät aina työn tekemiseen riippumatta siitä, kuka työtä tekee. Psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallitseminen työpaikoilla vaatii systemaattisia toimia. Kesäkuussa 2023 päivitetty työturvallisuuslaki edellyttää työnantajilta yhä tarkempaa psykososiaalisten kuormitustekijöiden huomioimista työhyvinvoinnin kohentamiseksi.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää kehitysvamma-alan työyksikön toimintaa psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinnassa. Opinnäytetyössä tehdään arviointiprosessi, jonka vaiheet ovat tunnistaminen, arviointi puuttuminen ja seuranta. Kyseessä on toimintatutkimus, joten toiminnan keskiössä on yhteiskehittäminen. Tarkoitus on, että ilmenevät ongelmat havaitaan ja ratkotaan työyhteisönä. Opinnäytetyön tavoitteena on luoda työyksikköön toimintamalli, joka pohjautuu vuosikelloon. Vuosikellon avulla toiminnasta saadaan järjestelmällistä ja ennakoivaa.

Psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistaminen toteutettiin työyhteisölle osoitetulla sähköisellä Webropol-kyselyllä. Vastausten analysointimenetelminä käytettiin luokittelua ja teemoittelua. Analysoinnin avulla kyselystä saatiin nostettua esiin merkittävimmät kuormitusta aiheuttaneet tekijät. Havaittuihin epäkohtiin puututtiin yhteisessä työpajassa, jossa yhteistoiminnallisesti lähdettiin ideoimaan ratkaisuja ongelmakohtiin. Opinnäytetyön seurantavaiheessa kehitysideoita ja niiden toimivuutta seurattiin arjessa työyhteisön voimin. Reflektiovaiheessa tehtyjä toimia arvioitiin ja sovittiin jatkotoimenpiteistä.

Opinnäytetyö osoitti, että psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinta on tärkeä osa työhyvinvointia ja siihen tulee panostaa. Toiminnan tulee perustua systemaattisuuteen, jotta se olisi mahdollisimman vaikuttavaa. Lisäksi työyhteisössä tapahtuvan kehitystoiminnan kannalta on ensisijaisen tärkeää, että työntekijät ovat motivoituneita toimintaan ja osallistuvat siihen aktiivisesti.