Det goda samtalet: En kvalitativ studie av yrkesverksamma socionomers upplevelser av att stöda psykisk hälsa och välbefinnande hos ungdomar genom samtal.
Vuori, Jannika (2024)
Vuori, Jannika
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402213261
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402213261
Tiivistelmä
Monet nuoret kärsivät nykyään mielenterveysongelmista ja tarvitsevat keskustelutukea selviytyäkseen arjesta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata, kuinka hyvää keskustelua voidaan käyttää metodisena työkaluna nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään keskustelun funktioon ja käyttömahdollisuuksiin. Lisäksi kuvataan keskustelua: mitä keskustelu on, miten keskustelu tapahtuu ja mikä on ominaista ammatilliselle keskustelulle. Lopuksi kuvataan muutamia vakiintuneita keskustelumenetelmiä, joita käytetään muun muassa sosiaalialalla.
Laadullinen selvitys on tehty haastattelemalla viittä ammatissaan toimivaa sosionomia, jotka nuorten kanssa työskennellessään käyttävät keskustelua keskeisenä metodisena työkaluna. Erityisen mielenkiintoista on tarkastella ja kuvata, kuinka sosionomit kuvailevat keskustelun tarkoitusta ja erilaisia keskustelumenetelmiä, joita sosionomit käyttävät.
Tulokset osoittivat, että ammatissaan toimivien sosionomien tärkein tapa tukea ja vahvistaa asiakkaiden mielenterveyttä ja hyvinvointia on aktiivinen kuunteleminen. Sosionomit luovat luottamusta ja suhdetta asiakkaisiinsa keskustelun kautta olemalla aitoja, antamalla itsestään ja olemalla läsnä. Sosionomien tärkeimpiä tehtäviä keskustelussa on yrittää herättää asiakkaassa vuorovaikutuksen kautta uusia ajatuksia ja oivalluksia, mikä voidaan tehdä peilaamalla asiakkaan ajatuksia ja tunteita ja sanoja, esittämällä kysymyksiä ja antamalla uusia näkökulmia. Sekä sosionomi että asiakas ovat vastuussa keskusteluprosessista. Sosionomit käyttävät useita erilaisia keskustelumenetelmiä, ja heitä kaikkia yhdistää ratkaisukeskeinen menetelmä. Keskustelun tukena käytetään myös muita työkaluja ja menetelmiä. Hyvälle keskustelulle on luonteenomaista sosionomien kokemusten mukaan vuorovaikutuksen vastavuoroisuus ja se, että nuori on keskiössä ja hänen äänensä, ajatuksensa ja toiveensa kuullaan, että keskustelun vetäjä kunnioittaa asiakasta, luo luottamuksen ilmapiirin asiakkaan kanssa ja että keskustelun vetäjä todella kuuntelee asiakasta ja kysyy kysymyksiä. Keskustelun vetäjä auttaa ja tukee nuorta hänen tilanteessaan ja työskentelee hänen kanssaan ratkaisujen löytämiseksi ja muutosten aikaansaamiseksi.
Laadullinen selvitys on tehty haastattelemalla viittä ammatissaan toimivaa sosionomia, jotka nuorten kanssa työskennellessään käyttävät keskustelua keskeisenä metodisena työkaluna. Erityisen mielenkiintoista on tarkastella ja kuvata, kuinka sosionomit kuvailevat keskustelun tarkoitusta ja erilaisia keskustelumenetelmiä, joita sosionomit käyttävät.
Tulokset osoittivat, että ammatissaan toimivien sosionomien tärkein tapa tukea ja vahvistaa asiakkaiden mielenterveyttä ja hyvinvointia on aktiivinen kuunteleminen. Sosionomit luovat luottamusta ja suhdetta asiakkaisiinsa keskustelun kautta olemalla aitoja, antamalla itsestään ja olemalla läsnä. Sosionomien tärkeimpiä tehtäviä keskustelussa on yrittää herättää asiakkaassa vuorovaikutuksen kautta uusia ajatuksia ja oivalluksia, mikä voidaan tehdä peilaamalla asiakkaan ajatuksia ja tunteita ja sanoja, esittämällä kysymyksiä ja antamalla uusia näkökulmia. Sekä sosionomi että asiakas ovat vastuussa keskusteluprosessista. Sosionomit käyttävät useita erilaisia keskustelumenetelmiä, ja heitä kaikkia yhdistää ratkaisukeskeinen menetelmä. Keskustelun tukena käytetään myös muita työkaluja ja menetelmiä. Hyvälle keskustelulle on luonteenomaista sosionomien kokemusten mukaan vuorovaikutuksen vastavuoroisuus ja se, että nuori on keskiössä ja hänen äänensä, ajatuksensa ja toiveensa kuullaan, että keskustelun vetäjä kunnioittaa asiakasta, luo luottamuksen ilmapiirin asiakkaan kanssa ja että keskustelun vetäjä todella kuuntelee asiakasta ja kysyy kysymyksiä. Keskustelun vetäjä auttaa ja tukee nuorta hänen tilanteessaan ja työskentelee hänen kanssaan ratkaisujen löytämiseksi ja muutosten aikaansaamiseksi.