Det goda samtalet: En kvalitativ studie av yrkesverksamma socionomers upplevelser av att stöda psykisk hälsa och välbefinnande hos ungdomar genom samtal.

Abstract

Många unga idag lider av psykisk ohälsa och behöver samtalsstöd för att klara av vardagen. Syftet med detta examensarbete är att beskriva hur det goda samtalet kan användas som metodiskt redskap i syfte att stöda ungas psykiska hälsa och välbefinnande. Speciellt fokus finns på samtalets funktion och användningsmöjligheter. Vidare beskrivs samtalet: vad är ett samtal, hur sker ett samtal och vad kännetecknar det professionella samtalet. Slutligen beskrivs några etablerade samtalsmetoder som används bland annat inom sociala sektorn.

En kvalitativ undersökning har gjorts genom att intervjua fem yrkesverksamma socionomer som i sitt arbete med ungdomar använder samtalet som det centrala metodiska redskapet. Av speciellt intresse är att undersöka och beskriva hur socionomer beskriver samtalets syfte och de olika samtalsmetoderna som socionomer använder.

Resultatet visade att det viktigaste sättet hos de yrkesverksamma socionomerna att stöda och stärka klienternas psykiska hälsa och välmående är att lyssna aktivt. De yrkesverksamma socionomerna skapar tillit och en relation med sina klienter via samtalet genom att vara autentiska, ge av sig själva och genom att vara närvarande. De yrkesverksamma socionomernas viktigaste uppgifter i samtalet är att via interaktionen försöka åstadkomma nya tankar och insikter hos klienten, vilket kan göras genom spegling av klientens tankar och känslor och ord, genom att ställa frågor och ge nya synpunkter. Både socionomen och klienten har ansvar för samtalsprocessen. Socionomerna använder flera olika samtalsmetoder och den som förenar alla är den lösningsinriktade metoden. Även andra redskap och metoder används för att stöda samtalet. Vad som kännetecknar det goda samtalet enligt yrkesverksamma socionomers upplevelser är ömsesidigheten i interaktionen och att den unga är i centrum och får sin röst, sina tankar och önskan hörda. Att samtalsledaren respekterar klienten, skapar en atmosfär av förtroende med klienten och att samtalsledaren verkligen lyssnar på klienten och ställer frågor. Samtalsledaren hjälper och stöder den unga i sin situation och arbetar tillsammans med hen för att finna lösningar och åstadkomma förändringar.

Monet nuoret kärsivät nykyään mielenterveysongelmista ja tarvitsevat keskustelutukea selviytyäkseen arjesta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata, kuinka hyvää keskustelua voidaan käyttää metodisena työkaluna nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään keskustelun funktioon ja käyttömahdollisuuksiin. Lisäksi kuvataan keskustelua: mitä keskustelu on, miten keskustelu tapahtuu ja mikä on ominaista ammatilliselle keskustelulle. Lopuksi kuvataan muutamia vakiintuneita keskustelumenetelmiä, joita käytetään muun muassa sosiaalialalla.

Laadullinen selvitys on tehty haastattelemalla viittä ammatissaan toimivaa sosionomia, jotka nuorten kanssa työskennellessään käyttävät keskustelua keskeisenä metodisena työkaluna. Erityisen mielenkiintoista on tarkastella ja kuvata, kuinka sosionomit kuvailevat keskustelun tarkoitusta ja erilaisia keskustelumenetelmiä, joita sosionomit käyttävät.

Tulokset osoittivat, että ammatissaan toimivien sosionomien tärkein tapa tukea ja vahvistaa asiakkaiden mielenterveyttä ja hyvinvointia on aktiivinen kuunteleminen. Sosionomit luovat luottamusta ja suhdetta asiakkaisiinsa keskustelun kautta olemalla aitoja, antamalla itsestään ja olemalla läsnä. Sosionomien tärkeimpiä tehtäviä keskustelussa on yrittää herättää asiakkaassa vuorovaikutuksen kautta uusia ajatuksia ja oivalluksia, mikä voidaan tehdä peilaamalla asiakkaan ajatuksia ja tunteita ja sanoja, esittämällä kysymyksiä ja antamalla uusia näkökulmia. Sekä sosionomi että asiakas ovat vastuussa keskusteluprosessista. Sosionomit käyttävät useita erilaisia keskustelumenetelmiä, ja heitä kaikkia yhdistää ratkaisukeskeinen menetelmä. Keskustelun tukena käytetään myös muita työkaluja ja menetelmiä. Hyvälle keskustelulle on luonteenomaista sosionomien kokemusten mukaan vuorovaikutuksen vastavuoroisuus ja se, että nuori on keskiössä ja hänen äänensä, ajatuksensa ja toiveensa kuullaan, että keskustelun vetäjä kunnioittaa asiakasta, luo luottamuksen ilmapiirin asiakkaan kanssa ja että keskustelun vetäjä todella kuuntelee asiakasta ja kysyy kysymyksiä. Keskustelun vetäjä auttaa ja tukee nuorta hänen tilanteessaan ja työskentelee hänen kanssaan ratkaisujen löytämiseksi ja muutosten aikaansaamiseksi.

Many young people today suffer from mental illness and need conversational support to cope with everyday life. The purpose of this thesis is to describe how a good conversation can be used as a methodical tool to support young people's mental health and well-being. There is a special focus on the conversation's function and possibilities of use. Furthermore, the conversation is described: what is a conversation, how does a conversation take place and what characterizes the professional conversation. Finally, some established conversation methods are described that are used, among other things, in the social sector.

A qualitative research has been conducted by interviewing five Social Services professionals who, in their work with young people, use conversation as the central methodical tool. Of particular interest is to examine and describe how these professionals describe the purpose of the conversation and the different conversation methods that Social Services professionals use.

The results showed that the most important way for the Social Services professionals to support and strengthen the clients' mental health and well-being is active listening. The professionals create trust and a relationship with their clients through the conversation by being authentic, giving of themselves and by being present. The Social Services professionals most important tasks in the conversation is to try to bring about new thoughts and insights in the client via the interaction, which can be done by mirroring the client's thoughts and feelings and words, by asking questions and giving new points of view. Both the professionals and the clients are responsible for the conversation process. Social Services professionals use several different conversation methods and the one that unites them all is the solution-oriented method. What characterizes the good conversation according to the experiences of Social Services professionals is the reciprocity of the interaction and that the young person is at the center and his/her voice, thoughts and wishes are heard. That the conversation leader respects the client, creates an atmosphere of trust with the client and that the conversation leader really listens to the client and asks questions. The conversation leaders help and supports the young persons in their situation and work together with them to find solutions and bring about changes.