Mielenterveyden ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen pitkittyneissä koronatautitapauksissa : sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden mahdollisuudet
Kemppainen, Kristiina (2024)
Kemppainen, Kristiina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402223303
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402223303
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada lisää tietoa long covidia sairastavien sosiaalisen tuen tarpeista sekä haasteista mielenterveyden ja toimintakyvyn kanssa, jotta heitä voitaisiin tukea paremmin tulevaisuudessa. Tavoitteena oli tätä kautta lisätä sosionomien tietoutta pitkäkestoiseen koronatautiin sairastuneen ihmisen kokemuksista sekä tuoda esille sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden mahdollisuuksia kyseisen taudin kuntoutusprosessissa.
Teoriaosuudessa käydään läpi pitkäkestoisen koronataudin määritelmä, sosiaalista toimintakykyä osana ihmisen kokonaisvaltaista toimintakykyä sekä sosiaalista kuntoutusta ja siihen kytkeytyviä palveluita. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuspainotteisena, ja sen menetelmäsuuntauksena oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka jaettiin long covid-oireista kärsivien vertaistukiryhmään. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 37.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että long covid vaikuttaa laajasti sairastavan toimintakykyyn, joka on rasite myös mielenterveydelle. Vastausten analysoinnin jälkeen tultiin myös sellaiseen johtopäätökseen, että sosiaalisen kuntoutuksen palveluille on kysyntää long covidia sairastavien keskuudessa. Osa vastaajista ei ollut tällä hetkellä minkäänlaisen kuntoutuksen piirissä, vaikka haasteet vaikeuttivat elämää. Vastaajat kokivat, että eniten apua heidän tilanteeseensa voisi olla vertaistuesta ja tukihenkilötoiminnasta sekä sosiaalialan ammattilaisen tarjoamasta yksilöohjauksesta. Perhetyö ja vapaaehtoistoiminta nähtiin vähiten omaa tilannetta helpottavina tukimuotoina.
Tuloksia voidaan jatkossa käyttää sosiaalialan ammattilaisten tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämiseksi sekä toteuttaa tulosten perusteella jatkotutkimuksia- ja projekteja. Vastausten perusteella voisi esimerkiksi toteuttaa toiminnallisen opinnäytetyön, jossa sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä käyttämällä luotaisiin long covidia sairastaville vertaistuellinen tapahtuma tai Green Care-kuntoutuspäivä.
Teoriaosuudessa käydään läpi pitkäkestoisen koronataudin määritelmä, sosiaalista toimintakykyä osana ihmisen kokonaisvaltaista toimintakykyä sekä sosiaalista kuntoutusta ja siihen kytkeytyviä palveluita. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuspainotteisena, ja sen menetelmäsuuntauksena oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka jaettiin long covid-oireista kärsivien vertaistukiryhmään. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 37.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että long covid vaikuttaa laajasti sairastavan toimintakykyyn, joka on rasite myös mielenterveydelle. Vastausten analysoinnin jälkeen tultiin myös sellaiseen johtopäätökseen, että sosiaalisen kuntoutuksen palveluille on kysyntää long covidia sairastavien keskuudessa. Osa vastaajista ei ollut tällä hetkellä minkäänlaisen kuntoutuksen piirissä, vaikka haasteet vaikeuttivat elämää. Vastaajat kokivat, että eniten apua heidän tilanteeseensa voisi olla vertaistuesta ja tukihenkilötoiminnasta sekä sosiaalialan ammattilaisen tarjoamasta yksilöohjauksesta. Perhetyö ja vapaaehtoistoiminta nähtiin vähiten omaa tilannetta helpottavina tukimuotoina.
Tuloksia voidaan jatkossa käyttää sosiaalialan ammattilaisten tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämiseksi sekä toteuttaa tulosten perusteella jatkotutkimuksia- ja projekteja. Vastausten perusteella voisi esimerkiksi toteuttaa toiminnallisen opinnäytetyön, jossa sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä käyttämällä luotaisiin long covidia sairastaville vertaistuellinen tapahtuma tai Green Care-kuntoutuspäivä.