Työkaluseurannan kehittäminen Helikopteripataljoonassa
Nylund, Markus (2024)
Nylund, Markus
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402233387
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402233387
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Helikopteripataljoonan nykyistä työkaluseurantaa ja tutkia, olisiko sitä mahdollista kehittää digitalisaation avulla. Pataljoonan tämänhetkinen työkaluseuranta koettiin osittain riittämättömäksi ja vanhanaikaiseksi. Samalla todettiin, että kehittyneempi ja uudenaikaisempi järjestelmä voisi parhaillaan parantaa suoraan yleistä lentoturvallisuutta. Kehittynyt työkaluseuranta säästää aikaa kadonneiden työkalujen etsinnässä ja näin ollen tehostaa toimintaa.
Tutkimuskysymykset olivat:
Voiko digitalisoidulla työkaluseurannalla olla vaikutusta kokonaislentoturvallisuuteen Helikopteripataljoonassa?
Voiko digitaalisella työkaluseurannalla olla positiivisia vaikutuksia resurssien ja henkilöstön tehokkaaseen ja taloudelliseen käyttöön?
Käytettävä tutkimusmenetelmä oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tutkittiin laajasti inhimillisiä virheitä ja niiden syntyyn johtavia tekijöitä. Teoriaosuudessa oli tarkastelussa myös virheiden vähentämiseen käytettäviä keinoja ja voiko nykyajan tekniikasta olla apua työkaluseurantaan. Taustatutkimuksessa ja tämänhetkisen tilanteen selvittämisessä käytettiin apuna PV-Moodle-kyselyä, joka oli suunnattu lentoteknistä työtä tekeville henkilöille. Kyselyllä saavutettiin hyvä kuva pataljoonan tämänhetkisesti tilanteesta.
Ilmailulaki ja määräykset antoivat opinnäytetyölle viitekehyksen ja tukivat tieteellistä teoriaa. Lentoteknisen alan vaativat määräykset, koulutukset ja lentoturvalliset toimintatavat tukivat viitekehyksessä olevaa tieteellistä teoriaa.
Saatujen aineistotutkimuksien ja vastauksien pohjalta etsittiin sopivaa menetelmää Helikopteripataljoonalle, miten nykyistä työkaluseurantaa voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Työkaluseurannan avuksi on olemassa useita valmiita järjestelmiä markkinoilla. Näistä valmiista järjestelmistä on saatavilla myös jokaiselle asiakkaalle yksilöllisesti räätälöityjä malleja, joka helpottaa järjestelmän yhteensopivuutta eri lentoteknisiin yrityksiin.
Tutkimuskysymyksiin pystyttiin vastaamaan tehdyn taustatutkimuksen ja kyselyn avulla. Kyselyn ja taustatutkimuksen tulokset tukeutuvat opinnäytetyössä käsiteltyyn teoriaan. The purpose of this thesis was to examine tool tracking in the Helicopter Battalion and investigate whether it could be developed through digitalization. The Helicopter Battalion's current tool tracking practices were considered partly inadequate and outdated. At the same time, it was noted that a more sophisticated and modern system could directly improve overall aviation safety, reduce the amount of time wasted in the search for lost tools and, thus, increase efficiency.
The research method used in this study was qualitative. In the theory part, human errors and the factors leading to their occurrence were extensively studied. Also, methods used to reduce errors and the potential of modern technology in tool tracking were examined. This study was conducted with the help of a PV-Moodle survey which was aimed at people engaged in aviation maintenance. The aviation law and regulations provided a framework for the thesis and the strict rules, training and operating practices of the aviation technology were studied with reference to this framework.
The survey provided a very broad understanding of the current situation of the battalion. Based on the findings and responses received, suitable methods were defined for the battalion to develop tool tracking in the future. Currently, there are several ready-made models for tool tracking. These ready-made systems are also available in individually tailored models, which facilitates compatibility with the customer´s existing systems.
Tutkimuskysymykset olivat:
Voiko digitalisoidulla työkaluseurannalla olla vaikutusta kokonaislentoturvallisuuteen Helikopteripataljoonassa?
Voiko digitaalisella työkaluseurannalla olla positiivisia vaikutuksia resurssien ja henkilöstön tehokkaaseen ja taloudelliseen käyttöön?
Käytettävä tutkimusmenetelmä oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tutkittiin laajasti inhimillisiä virheitä ja niiden syntyyn johtavia tekijöitä. Teoriaosuudessa oli tarkastelussa myös virheiden vähentämiseen käytettäviä keinoja ja voiko nykyajan tekniikasta olla apua työkaluseurantaan. Taustatutkimuksessa ja tämänhetkisen tilanteen selvittämisessä käytettiin apuna PV-Moodle-kyselyä, joka oli suunnattu lentoteknistä työtä tekeville henkilöille. Kyselyllä saavutettiin hyvä kuva pataljoonan tämänhetkisesti tilanteesta.
Ilmailulaki ja määräykset antoivat opinnäytetyölle viitekehyksen ja tukivat tieteellistä teoriaa. Lentoteknisen alan vaativat määräykset, koulutukset ja lentoturvalliset toimintatavat tukivat viitekehyksessä olevaa tieteellistä teoriaa.
Saatujen aineistotutkimuksien ja vastauksien pohjalta etsittiin sopivaa menetelmää Helikopteripataljoonalle, miten nykyistä työkaluseurantaa voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Työkaluseurannan avuksi on olemassa useita valmiita järjestelmiä markkinoilla. Näistä valmiista järjestelmistä on saatavilla myös jokaiselle asiakkaalle yksilöllisesti räätälöityjä malleja, joka helpottaa järjestelmän yhteensopivuutta eri lentoteknisiin yrityksiin.
Tutkimuskysymyksiin pystyttiin vastaamaan tehdyn taustatutkimuksen ja kyselyn avulla. Kyselyn ja taustatutkimuksen tulokset tukeutuvat opinnäytetyössä käsiteltyyn teoriaan.
The research method used in this study was qualitative. In the theory part, human errors and the factors leading to their occurrence were extensively studied. Also, methods used to reduce errors and the potential of modern technology in tool tracking were examined. This study was conducted with the help of a PV-Moodle survey which was aimed at people engaged in aviation maintenance. The aviation law and regulations provided a framework for the thesis and the strict rules, training and operating practices of the aviation technology were studied with reference to this framework.
The survey provided a very broad understanding of the current situation of the battalion. Based on the findings and responses received, suitable methods were defined for the battalion to develop tool tracking in the future. Currently, there are several ready-made models for tool tracking. These ready-made systems are also available in individually tailored models, which facilitates compatibility with the customer´s existing systems.