Tuotteistamisen hyödyntäminen koulutuspalvelun kehittämistyössä : Hevosopiston hevospalveluohjaajakoulutuksen laajentaminen raviurheiluun
Myllymäki, Miia (2024)
Myllymäki, Miia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402273497
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402273497
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kehittämistehtävän tavoitteena oli laajentaa Hevosopiston koulutustarjontaan uusi hevostalouden perustutkintoon sisältyvä koulutuspolku, joka tarjoaa hevospalveluohjaajaopiskelijoille mahdollisuuden suuntautua raviurheiluun. Lähtötilanteessa Hevosopisto järjestää ratsastukseen suuntautuvaa hevospalveluohjaajakoulutusta. Kehittämistehtävän taustalla on halu lisätä ravipalveluihin liittyvää koulutusta ja vastata raviurheilun tarpeeseen löytää alalle uusia toimijoita. Raviurheilun harrastajamäärä on viime vuosina laskenut ja strategisista toimista kuten nuorisotoiminnan vahvistamisesta ja ravikoulujen lisäämisestä on keskusteltu. Kehittämistehtävässä syntynyt koulutuspolku on tavoitteena toteuttaa yhdessä työelämän kanssa. Opinnäytetyön tietoperustassa esitellään hevostalouden ammatillista koulutusta ja raviurheilun tunnuslukuja Suomessa. Lisäksi tietoperustassa kerrotaan työelämätaidoista ja -pedagogiikasta ja yhteistyön kehittymisestä kumppanuudeksi.
Kehittämistyössä uusi koulutuspolku tuotteistettiin. Tarpeen ja lähtötilanteen määrittelyn jälkeen tuotteistamisen prosessi eteni oppilaitoksen, raviratojen ja ravi- ja poniravikoulujen edustajia osallistaviin yhteiskehittämisen kahteen vaiheeseen. Vaiheissa ravisteltiin näkemyksiä ja luotiin yhteinen ymmärrys koulutuksen toteuttamisesta. Yhteiskehittäminen toteutettiin verkkotapaamisissa ja työskentelyssä käytettiin palvelumuotoilun työkaluja fokusryhmäkeskustelua, aivoriihtä ja tulevaisuuden muistelua.
Yhteiskehittämisen tulosten perusteella varmistettiin, että raviurheiluun suuntautuvan vaihtoehdon toteuttamisen edellytykset hevospalveluohjaajaopiskelijoille täyttyvät. Tuloksissa tarkastellaan, miten opintojen sisältö ja oppiminen jakaantuvat oppilaitoksen, työelämän ja näiden rajapintojen välille ja minkälaisia tarpeita ja haasteita koulutuksen toteuttamisessa on. Tulosten perusteella tehtiin johtopäätös siitä, miten oppilaitoksen, raviratojen ja ravi- ja poniravikoulujen välille pystyttäisiin muodostamaan onnistunut ja jatkuva kumppanuus. Koulutuspolusta muodostettiin kuvaus, jossa esitetään tutkintoon yhteiskehittämisen perusteella vakioidut ja räätälöitävät tutkinnon osat. Kehittämistehtävän jälkeen tuotteistamisen viimeisissä vaiheissa koulutuspolkua testataan ja kehitetään loppuun opiskelijoiden ja työelämänedustajien arvioinnin ja palautteen perusteella. Kehittämistehtävä rajautuu ajallisista syistä koulutuspolun kuvauksen valmistumiseen ja koulutuksen ensimmäinen kokeilu jää opinnäytetyön ulkopuolelle. Kehittämistehtävässä suunniteltua työelämäyhteistyön mallia pystytään hyödyntämään myös muiden ammatillisten koulutusten organisoimisessa.
Kehittämistyössä uusi koulutuspolku tuotteistettiin. Tarpeen ja lähtötilanteen määrittelyn jälkeen tuotteistamisen prosessi eteni oppilaitoksen, raviratojen ja ravi- ja poniravikoulujen edustajia osallistaviin yhteiskehittämisen kahteen vaiheeseen. Vaiheissa ravisteltiin näkemyksiä ja luotiin yhteinen ymmärrys koulutuksen toteuttamisesta. Yhteiskehittäminen toteutettiin verkkotapaamisissa ja työskentelyssä käytettiin palvelumuotoilun työkaluja fokusryhmäkeskustelua, aivoriihtä ja tulevaisuuden muistelua.
Yhteiskehittämisen tulosten perusteella varmistettiin, että raviurheiluun suuntautuvan vaihtoehdon toteuttamisen edellytykset hevospalveluohjaajaopiskelijoille täyttyvät. Tuloksissa tarkastellaan, miten opintojen sisältö ja oppiminen jakaantuvat oppilaitoksen, työelämän ja näiden rajapintojen välille ja minkälaisia tarpeita ja haasteita koulutuksen toteuttamisessa on. Tulosten perusteella tehtiin johtopäätös siitä, miten oppilaitoksen, raviratojen ja ravi- ja poniravikoulujen välille pystyttäisiin muodostamaan onnistunut ja jatkuva kumppanuus. Koulutuspolusta muodostettiin kuvaus, jossa esitetään tutkintoon yhteiskehittämisen perusteella vakioidut ja räätälöitävät tutkinnon osat. Kehittämistehtävän jälkeen tuotteistamisen viimeisissä vaiheissa koulutuspolkua testataan ja kehitetään loppuun opiskelijoiden ja työelämänedustajien arvioinnin ja palautteen perusteella. Kehittämistehtävä rajautuu ajallisista syistä koulutuspolun kuvauksen valmistumiseen ja koulutuksen ensimmäinen kokeilu jää opinnäytetyön ulkopuolelle. Kehittämistehtävässä suunniteltua työelämäyhteistyön mallia pystytään hyödyntämään myös muiden ammatillisten koulutusten organisoimisessa.