Peitelty osingonjako korkeimman hallinto-oikeuden päätösten näkökulmasta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin peitellyn osingonjaon tulkintaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin perustuen. Peitelty osingonjako on osakeyhtiölain (624/2006) mukaan laitonta varojenjakoa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selventää oikeuskäytäntöä ja ennustettavuutta, sekä tehdä yleisiä linjauksia, joiden avulla voidaan välttää tai myötävaikuttaa tulkintaan peitellystä osingonjaosta.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui lainsäädännön, esitöiden, korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin, Verohallinnon syventäviin ohjeisiin sekä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. Opinnäytetyö oli oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkimusmetodeina oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä sekä tulkintahermeneutiikka.

Tutkimuksessa havaittiin, että keskeiseen rooliin nousivat markkinakeskeisyys ja aidot liiketaloudelliset syyt. Markkinaehtoisuudessa korostui olennainen hinnoittelupoikkeama. Aidot liiketaloudelliset syyt edellyttivät käytännössä perusteltua näyttöä siitä, miksi toimeen oli ryhdytty. Mikäli tehdylle toimelle ei selkeästi löytynyt perustetta, se katsottiin melko todennäköisesti peitellyksi osingonjaoksi.

Tutkimuksessa havaittiin, että markkinaehtoisuuden noudattamisella sekä osapuolten välisillä sopimuksilla voidaan ennakoida peiteltyä osinkoa. Sopimukset suojasivat osapuolia, kun ne oli laadittu asianmukaisesti noudattaen sen hetkistä käytäntöä tai ne olivat muusta liiketaloudellisesta syystä perusteltuja.