Toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykytilan kartoitus ja kehittämisehdotukset opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osastolle

Abstract

Opinnäytetyössä kartoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osaston toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykytilaa. Nykytilaa tarkasteltiin opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnallisessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa mainittujen osastoa koskevien linjausten kautta. Linjaukset olivat valtionavustustoiminta, laki- ja säädösvalmistelu, koulutus ja viestintä.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa nykytilan kartoituksen kautta kehittämiskohteita, joiden osalta osasto voi ottaa toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden paremmin huomioon osana sen toimintoja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää konkreettisia toimia tunnistetuille kehittämiskohteille. Näiden konkreettisten toimien avulla toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus voidaan ottaa tulevaisuudessa huomioon yhä paremmin osaston toiminnoissa.

Opinnäytetyön viitekehyksessä käsiteltiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden historiaa, lainsäädäntöä, valtionhallinnon arvoperustaa ja virkamiesetiikkaa. Aineisto rajattiin tukemaan opinnäytetyön tutkimusta. Tutkimusmenetelmiksi valittiin sisältöanalyysi, puolistrukturoitu haastattelu ja yhteisöllinen ideointimenetelmä. Sisältöanalyysiä sovellettiin opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnallisen tasa-arvotyöryhmän teettämän osastokyselyn vastausten analysointiin. Lisäksi vuoden 2023 marraskuussa ja joulukuussa järjestettiin neljä puolistrukturoitua haastattelua osaston virkamiesten kanssa. Aineistoanalyysin ja haastattelujen avulla kartoitettiin osaston toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykytilaa.

Nykytilan kartoituksen perusteella opinnäytetyöhön nostettiin neljä kehittämiskohdetta. Kehittämiskohteet otettiin esille tammikuussa 2024 järjestetyssä työpajassa. Kehittämiskohteet liittyivät osaston valtionavustustoimintaan, laki- ja säädösvalmisteluun, koulutus- ja seminaaritilaisuuksien järjestelyihin sekä viestintään. Työpajassa yhteisöllisenä ideointimenetelmänä oli aivoriihi. Työpajaan osallistui haastateltavien lisäksi osaston erityisasiantuntija. Työpajassa syntyi useita kehittämisideoita, joista merkityksellisemmät nostettiin opinnäytetyön kehittämisehdotuksiin. Työpajan osallistujat saivat vaikuttaa osaltaan merkityksellisimpiin kehittämisehdotuksiin.