Kehitetään oikein ja saadaan pitovoimaisempi kotihoito : lähihoitajien näkemyksiä kotihoidon pitovoimatekijöistä
Bäckström, Daniela (2024)
Bäckström, Daniela
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402273519
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402273519
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli aiheen ajankohtaisuus ja työlle oli työyhteisössä käytännönläheinen tarve. Henkilöstöresurssien vajaus ja heikko pitovoima on ollut viimeisten vuosien ajan kotihoidossa ajankohtaista.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lähihoitajien kokemuksia siitä, millä tekijöillä on merkitystä heidän pysyvyyteensä kotihoidossa. Tarkoituksena on selvittää syvällisemmin kotihoidon positiiviset ja toimivat, sekä negatiiviset ja kehitystä vaativat pitovoimatekijät lähihoitajien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on tulosten kautta saada hyvinvointialueelle tietoa siitä, mitä pitovoimalle merkityksellisiä tekijöitä voidaan kehittää. Tavoitteena on, että lähihoitajat haluavat tehdä mahdollisimman pitkään töitä kotihoidossa. Tämän tutkimuksen yhteistyötahona toimi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kotona asumisen tuki ja kotihoidon yksiköt.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kahdella ryhmähaastattelulla. Tutkimukseen osallistui kuusi kotihoidon lähihoitajaa eri Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alueilta. Kaikilla haastateltavilla oli vähintään kolmen vuoden kokemus kotihoidosta. Aineisto kerättiin lokakuussa vuonna 2023. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Mikä saa viihtymään kotihoidossa 2. Mikä saa mahdollisesti miettimään kotihoidosta lähtemistä.
Tutkimuksen tulokset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tuloksista nousi esille lähihoitajien olevan tyytyväisiä kotihoidon työtehtäviin sekä tuttuihin asiakkaisiin. Työilmapiiri, tiimi ja työkaverit koetaan pitovoimaa kohentavana. Esihenkilöiden toimintaan ollaan tyytyväisiä sekä joustoon oman elämän ja työn välillä. Pitovoimaa heikentävinä tekijöinä nähdään olevan jatkuva kiire, iso työmäärä sekä työtehtäville varattu liian lyhyt aika. Välimatka-ajat asiakaskäyntien välillä ei koettu olevan oikein mitoitettu. Tiedonkulun koetaan olevan kotihoidossa haastavaa ja käyttöjärjestelmissä olevan parantamisen varaa. Lisätyötehtäviin, työvuosiin ja osaamiseen verrattuna palkan koetaan olevan aina sama ja tämä vaikuttaa motivointiin jäädä samalle työnantajalle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lähihoitajat ovat itse kotihoitotyöhön tyytyväisiä. Aikapaine ja työn kuorma on kotihoidossa melko suuri.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lähihoitajien kokemuksia siitä, millä tekijöillä on merkitystä heidän pysyvyyteensä kotihoidossa. Tarkoituksena on selvittää syvällisemmin kotihoidon positiiviset ja toimivat, sekä negatiiviset ja kehitystä vaativat pitovoimatekijät lähihoitajien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on tulosten kautta saada hyvinvointialueelle tietoa siitä, mitä pitovoimalle merkityksellisiä tekijöitä voidaan kehittää. Tavoitteena on, että lähihoitajat haluavat tehdä mahdollisimman pitkään töitä kotihoidossa. Tämän tutkimuksen yhteistyötahona toimi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kotona asumisen tuki ja kotihoidon yksiköt.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kahdella ryhmähaastattelulla. Tutkimukseen osallistui kuusi kotihoidon lähihoitajaa eri Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alueilta. Kaikilla haastateltavilla oli vähintään kolmen vuoden kokemus kotihoidosta. Aineisto kerättiin lokakuussa vuonna 2023. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Mikä saa viihtymään kotihoidossa 2. Mikä saa mahdollisesti miettimään kotihoidosta lähtemistä.
Tutkimuksen tulokset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tuloksista nousi esille lähihoitajien olevan tyytyväisiä kotihoidon työtehtäviin sekä tuttuihin asiakkaisiin. Työilmapiiri, tiimi ja työkaverit koetaan pitovoimaa kohentavana. Esihenkilöiden toimintaan ollaan tyytyväisiä sekä joustoon oman elämän ja työn välillä. Pitovoimaa heikentävinä tekijöinä nähdään olevan jatkuva kiire, iso työmäärä sekä työtehtäville varattu liian lyhyt aika. Välimatka-ajat asiakaskäyntien välillä ei koettu olevan oikein mitoitettu. Tiedonkulun koetaan olevan kotihoidossa haastavaa ja käyttöjärjestelmissä olevan parantamisen varaa. Lisätyötehtäviin, työvuosiin ja osaamiseen verrattuna palkan koetaan olevan aina sama ja tämä vaikuttaa motivointiin jäädä samalle työnantajalle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lähihoitajat ovat itse kotihoitotyöhön tyytyväisiä. Aikapaine ja työn kuorma on kotihoidossa melko suuri.