Lastensuojeluilmoitukset varhaiskasvatuksessa

Abstract

Yleisesti on tiedossa, että varhaiskasvatuksen henkilökunta tekee lastensuojeluilmoituksia vähän. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää onko tämä totta ja jos on, niin miksi. Opinnäytetyö pyrki vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: miten lastensuojeluilmoitukset on organisoitu eri päiväkodeissa, millaisissa tilanteissa lastensuojeluilmoituksia on tehty ja liittyykö lastensuojeluilmoitusten tekoon jonkinlaista kynnystä.

Opinnäytetyön teorian ensimmäisen osuus käsitteli lastensuojelua yleisellä tasolla. Tässä kohtaa tekstistä jätettiin pois lastensuojeluilmoitukset, joita käsiteltiin laajemmin teorian toisessa osuudessa, omana yläotsikkonaan. Kolmas osuus koostui varhaiskasvatuksesta, jossa kerrottiin yleisesti siihen liittyvät tärkeimmät asiat.

Tutkimus oli kvalitatiivinen ja aineiston hankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavina olivat neljä Satakuntalaisen kunnan varhaiskasvatuksen alue-esimiestä. Analysointimetodina käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.

Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatuksen oma tukiverkko on niin laaja, mikä vaikuttaa siihen, ettei lastensuojeluilmoituksia varhaiskasvatuksesta niinkään tehdä. Vanhempien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen ei yleisesti ottaen koettu liittyvän minkäänlaista kynnystä. Suurimpana ongelmana koettiin informaation kulun vähyys sosiaalitoimesta varhaiskasvatukseen sekä ylipäätään heidän välisensä yhteistyön puute.

It is generally known fact that the number of child welfare notifications made by daycare is low. The goal in this thesis was to find out is this really true and if it is, why. Research questions in thesis were: how child welfare notifications are organized in different daycare centers, in what kind of situations child welfare notifications are made and is it difficult for employees to make child welfare notification.

The theory in this thesis consist of three parts. The first part presented child welfare in general level. Second part dealt with child welfare notifications. The third part consisted of the presentation of early childhood education in general level.

The research was qualitative. Four early childhood education superiors were interviewed using theme interview. Interviewees work in Satakunta. Inductive content analyze was used as analyze method.

According to test results early childhood education has large assistant net and they use it efficiently. As a result daycare have only rare occasions when child welfare notification is needed. This is the main reason for a low number of child welfare notifications. Co-operation with staff and parent is intense but in general child welfare notification is done without hesitation when needed. According to the superiors the biggest problem is the lack of co-operation and the passing of information between social workers and early childhood education.