Elderly immigrants and Social Services : Quality of life, Successful Aging and Supportive Social Services
Pulkkinen, Teemu (2014)
Pulkkinen, Teemu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111915981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111915981
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä dataa ikäihmisten mielipiteistä, kuinka sosiaalipalvelut, jotka tukisivat heidän elämänlaatuaan ja onnistunutta vanhenemista Suomessa, tulisi järjestää maassamme. Opinnäytetyön tarkoituksena on jakaa haastateltujen ideoita ja ehdotuksia siitä, mitä palveluita voisi olla lisää ja mitkä palvelut tyydyttävät heidän tarpeensa parhaiten nykytilanteessa.
Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus, jossa päämetodina tiedon keräämiseen käytettiin haastatteluja. Kyselyjä harkittiin myös mutta ne eivät soveltuneet työkaluksi maahanmuuttajataustaisten ikäihmisten kanssa, koska jotkut heistä eivät olleet yhtä taitavia suomenkielen puhujia kuin toiset. Haastattelut suoritettiin yksitellen haastateltavien kanssa ryhmähaastattelujen sijaan, koska huomattiin että yksittäishaastatteluissa haastateltavien oli helpompi jakaa omia kokemuksiaan ja mielipiteitään.
Tutkimusta tukeviksi teorioiksi valittiin elämänlaatuteoria ja onnistuneen vanhenemisen teoria. Näitä kahta teoriaa käytettiin arvioimaan eri osaalueiden merkitystä ikäihmisten elämässä heidän henkilökohtaisen mielipiteensä mukaan. Elämänlaatuteoria jakaa nämä osa-alueet pääulottuvuuksiin kuten terveyteen, sosiaalisiin verkostoihin ja subjektiiviseen tyytyväisyyteen. Onnistuneen vanhenemisen teoria on rajatumpi ja käyttää vain kolmea pääulottuvuutta, jotka on selitetty tarkemmin omassa alaluvussaan.
Haastatteluista saatujen tulosten perusteella voidaan todeta että elämänalueet, jotka merkitsivät ikäihmiselle hyvää elämänlaatua, liittyivät terveyteen ja yksinäisyyteen. Näiden elämänalueiden parantamiseksi he tekivät erilaisia ehdotuksia kuten vertaisryhmien, joissa voisi tavata kantasuomalaisia, määrän lisäämistä. Terveyspalveluiden pitkistä jonoista nousi huoli, joten myös uudet sosiaalipalveluiden rahoittamat tai vapaaehtoisvoimin toimivat terveyspalvelut voisivat auttaa lyhentämään terveydenhoidon pitkiä odotusaikoja.
Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus, jossa päämetodina tiedon keräämiseen käytettiin haastatteluja. Kyselyjä harkittiin myös mutta ne eivät soveltuneet työkaluksi maahanmuuttajataustaisten ikäihmisten kanssa, koska jotkut heistä eivät olleet yhtä taitavia suomenkielen puhujia kuin toiset. Haastattelut suoritettiin yksitellen haastateltavien kanssa ryhmähaastattelujen sijaan, koska huomattiin että yksittäishaastatteluissa haastateltavien oli helpompi jakaa omia kokemuksiaan ja mielipiteitään.
Tutkimusta tukeviksi teorioiksi valittiin elämänlaatuteoria ja onnistuneen vanhenemisen teoria. Näitä kahta teoriaa käytettiin arvioimaan eri osaalueiden merkitystä ikäihmisten elämässä heidän henkilökohtaisen mielipiteensä mukaan. Elämänlaatuteoria jakaa nämä osa-alueet pääulottuvuuksiin kuten terveyteen, sosiaalisiin verkostoihin ja subjektiiviseen tyytyväisyyteen. Onnistuneen vanhenemisen teoria on rajatumpi ja käyttää vain kolmea pääulottuvuutta, jotka on selitetty tarkemmin omassa alaluvussaan.
Haastatteluista saatujen tulosten perusteella voidaan todeta että elämänalueet, jotka merkitsivät ikäihmiselle hyvää elämänlaatua, liittyivät terveyteen ja yksinäisyyteen. Näiden elämänalueiden parantamiseksi he tekivät erilaisia ehdotuksia kuten vertaisryhmien, joissa voisi tavata kantasuomalaisia, määrän lisäämistä. Terveyspalveluiden pitkistä jonoista nousi huoli, joten myös uudet sosiaalipalveluiden rahoittamat tai vapaaehtoisvoimin toimivat terveyspalvelut voisivat auttaa lyhentämään terveydenhoidon pitkiä odotusaikoja.