Tietokartoitus sairaanhoitajien toteuttaman perifeerisen laskimonsisäisen mikrobilääkehoidon oikeellisuudesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sairaanhoitajien tietoa perifeerisen laskimonsisäisen mikrobilääkehoidon oikeellisuudesta. Opinnäytetyö kuuluu TOLA-kehittämishankkeeseen. Hanke tehdään yhteistyössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS), Medisiinisen tulosyksikön ja Metropolia Ammattikorkeakoulun välillä. TOLA-hankkeessa kehitetään toimintamalli laskimonsisäisestä lääkkeenannon oikeellisuudesta. Pyrkimyksenä on yhdenmukaistaa toiminta laskimonsisäisen mikrobilääkehoidon toteutuksessa.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin HYKS:n Medisiinisen tulosyksikön sekä Sydän- ja keuhkokeskuksen eri osastolta strukturoidulla tietotestilomakkeella. Sähköinen tietotestilomake lähetettiin kaikkiaan 131 sairaanhoitajille. Vastauksia tietotestiin saatiin 54 ja vastausprosentti oli 41,2 prosenttia. Kaksi kolmasosaa vastanneista oli koulutukseltaan ammattikorkeakoulun käyneitä sairaanhoitajia. Vastaajien työkokemus vaihteli alle 1 vuodesta yli 20 vuoteen. Vastaajista lähes kaikilla oli IV-luvat ja heistä 73,6 % toteutti suonensisäistä mikrobilääkehoitoa päivittäin.

Tulosten mukaan sairaanhoitajien tieto perifeerisen laskimonsisäisen mikrobilääkehoidon oikeellisuudesta oli hyvää. Tietotestin kaikkien väittämien oikeinvastausprosentti oli 80,2 %. Erinomaisesti tiedettiin käsihuuhteen käyttötarkoitus ja sen hieromistekniikka sekä käsihygienian oikeellinen toteutus hoidettaessa infektiopotilaita. Sairaanhoitajilla oli tieto infuusiosysteemin liitosporttien oikeasta desinfioinnista. Vastaajat tiesivät verisuonikanyylin huuhtelutarkoituksen lääkkeenannon jälkeen sekä sen että huuhtelussa ei tarvitse käyttää voimaa. Sairaanhoitajilla oli tieto verisuonikanyylin tarkkailun oikeasta dokumentoinnista. Heikommin vastattiin väitteisiin suojakäsineiden käytöstä mikrobilääkettä annosteltaessa, käsidesinfektioajasta ja lääkkeen antonopeuden vaikutuksesta haittavaikutusten ilmenemiseen. Puutteita tiedoissa oli suoniyhteyden toimivuuden varmistamisesta aspiroimalla, verisuonikanyylin vaihtovälistä kolmen vuorokauden välein ja pistoskohdan tarkkailusta visuaalisesti sekä palpoimalla.

Tietotestin tulosten perusteella huomio TOLA-hankkeen interventiossa tulisi kohdistaa käsihygieniaan ja aseptiikkaan, verisuonikanyylin hoitoon ja toimivuuden varmistamiseen sekä tietoon lääkkeenantotekniikan vaikutuksista haittavaikutusten ilmenemiseen. Vaikka sairaanhoitajien tietotaso oli yleisesti hyvää, tuloksissa ilmenevä lisäkoulutuksen tarve tukee TOLA-hankkeen tarpeellisuutta. Yksittäiset väärät vastaukset eivät kuitenkaan kertyneet suurissa määrin samoihin mikrobilääkehoidon prosessin vaiheisiin.

The purpose of our final project was to indentify nurses´ knowledge of the correct intravenous antimicrobial treatment. Our final project is part of the TOLA project. This project is conducted in cooperation with Helsinki University Central Hospital (HUCH) and Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, Finland. The aim of the TOLA project is to develop a consistent procedure for the right intravenous antimicrobial treatment.

The data were collected from eight hospital wards of the Helsinki University Central Hospital. The data were collected with a pretested knowledge test. The knowledge test was sent to a total of 131 nurses. We got 54 answers and the response rate was 41.2 per cent. Two-thirds of the respondents had completed a University of Applied Sciences degree. The respondents' work experience ranged from less than 1 year to more than 20 years. Almost all of the nurses had a licence to perform intravenous drug therapy, and 73.6 per cent of them implemented intravenous antimicrobial treatment on a daily basis.

The results showed that the respondents´ knowledge of peripheral intravenous antimicrobial treatment was good. The rate of correct answers was 80.2 per cent. The nurses´ knowledge was excellent in hand hygiene and in the use of disinfectant when the nurses treating a patient with an infectious disease. The nurses had knowledge of the correct disinfection of the infusion systems connecting ports. The nurses were aware of the correct cannula flushing after the administration of intravenous antimicrobial drugs and the lack of needing force when flushing the cannula. The nurses´ had knowledge of the right documentation after treating a patient with a cannula. The nurses' knowledge was low in the questions of the right use of protective gloves when administering intravenous antimicrobial drugs, the right hand disinfection time and the occurrence of adverse drug reactions. The nurses´ knowledge of ensuring the right function of the cannula by aspiration and changing the cannula between every three days was also low.

The results lead to a conclusion that the focus of the TOLA project should be in hand hygiene and aseptics, cannula care and the knowledge of the adverse effects of intravenous antimicrobial drugs. Although the nurses' level of knowledge was generally good, the results showed the need for additional education. Individual wrong answers did not accumulate in the specific areas of peripheral intravenous antimicrobial process.