Tunnistavatko selkäydinvammakuntoutujat saamansa ammatillisen kuntoutuksen ohjauksen?
Väärälä, Eija (2014)
Väärälä, Eija
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516759
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516759
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Tampereen yliopistollisen sairaalan seurannassa olevien selkäydinvammakuntoutujien ammatilliseen kuntoutukseen ohjaamista ja saadun ohjauksen tunnistamista. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jonka rinnalla tarkasteltiin sairauskertomuskirjauksia. Sairauskertomuskirjauksista poimittiin taustatekijöitä, joilla saattaa olla merkitystä ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmien laatimisessa. Tuloksia voidaan hyödyntää tarkasteltaessa ja kehitettäessä selkäydinvammapoliklinikan käytäntöjä lääkinnällisten ja ammatillisten kuntoutussuunnitelmien laadinnassa sekä kuntoutujien ohjaamisessa.
Tutkimusjoukkona oli 110 vuonna 2013 selkäydinvammapoliklinikalla käynyttä 55-vuotiasta tai sitä nuorempaa kuntoutujaa. Tutkimusjoukosta rajautui tutkimusryhmäksi 64 kuntoutujaa, jotka palauttivat heille lähetetyn kyselylomakkeen ja antoivat luvan sairauskertomuskirjausten tarkasteluun. Vastausprosentti oli 59.
Kyselytutkimuksen mukaan 25 % tutkimusryhmään kuuluvista tunnisti, että hänelle on laadittu ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma, sairauskertomuskirjausten tarkastelussa määrä oli 28,1%.
Osoituksena myönteisistä asenteista osatyökykyisyyttä kohtaan tässä tutkimuksessa on tutkimustuloksia tarkasteltaessa selvinnyt tulos, ettei taustatekijöillä mm. selkäydinvamman vaikeusasteella tai kuntoutujan liikkumismuodolla ollut vaikutusta ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmien laatimiseen. Osatyökykyisten työllistymistä koskevissa muissa tutkimuksissa merkittäväksi työllistymistä heikentäväksi tekijäksi ovat osoittautuneet asenteet. Kaikkien osapuolien, osatyökykyisten, työnantajien ja työyhteisöjen, asenteiden muokkaamiseen voidaan vaikuttaa vain pitkäaikaisilla erilaisuuteen totuttelevilla käytännöillä.
Tutkimusjoukkona oli 110 vuonna 2013 selkäydinvammapoliklinikalla käynyttä 55-vuotiasta tai sitä nuorempaa kuntoutujaa. Tutkimusjoukosta rajautui tutkimusryhmäksi 64 kuntoutujaa, jotka palauttivat heille lähetetyn kyselylomakkeen ja antoivat luvan sairauskertomuskirjausten tarkasteluun. Vastausprosentti oli 59.
Kyselytutkimuksen mukaan 25 % tutkimusryhmään kuuluvista tunnisti, että hänelle on laadittu ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma, sairauskertomuskirjausten tarkastelussa määrä oli 28,1%.
Osoituksena myönteisistä asenteista osatyökykyisyyttä kohtaan tässä tutkimuksessa on tutkimustuloksia tarkasteltaessa selvinnyt tulos, ettei taustatekijöillä mm. selkäydinvamman vaikeusasteella tai kuntoutujan liikkumismuodolla ollut vaikutusta ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmien laatimiseen. Osatyökykyisten työllistymistä koskevissa muissa tutkimuksissa merkittäväksi työllistymistä heikentäväksi tekijäksi ovat osoittautuneet asenteet. Kaikkien osapuolien, osatyökykyisten, työnantajien ja työyhteisöjen, asenteiden muokkaamiseen voidaan vaikuttaa vain pitkäaikaisilla erilaisuuteen totuttelevilla käytännöillä.