Tunnistavatko selkäydinvammakuntoutujat saamansa ammatillisen kuntoutuksen ohjauksen?

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Tampereen yliopistollisen sairaalan seurannassa olevien selkäydinvammakuntoutujien ammatilliseen kuntoutukseen ohjaamista ja saadun ohjauksen tunnistamista. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jonka rinnalla tarkasteltiin sairauskertomuskirjauksia. Sairauskertomuskirjauksista poimittiin taustatekijöitä, joilla saattaa olla merkitystä ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmien laatimisessa. Tuloksia voidaan hyödyntää tarkasteltaessa ja kehitettäessä selkäydinvammapoliklinikan käytäntöjä lääkinnällisten ja ammatillisten kuntoutussuunnitelmien laadinnassa sekä kuntoutujien ohjaamisessa.

Tutkimusjoukkona oli 110 vuonna 2013 selkäydinvammapoliklinikalla käynyttä 55-vuotiasta tai sitä nuorempaa kuntoutujaa. Tutkimusjoukosta rajautui tutkimusryhmäksi 64 kuntoutujaa, jotka palauttivat heille lähetetyn kyselylomakkeen ja antoivat luvan sairauskertomuskirjausten tarkasteluun. Vastausprosentti oli 59. Kyselytutkimuksen mukaan 25 % tutkimusryhmään kuuluvista tunnisti, että hänelle on laadittu ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma, sairauskertomuskirjausten tarkastelussa määrä oli 28,1%.

Osoituksena myönteisistä asenteista osatyökykyisyyttä kohtaan tässä tutkimuksessa on tutkimustuloksia tarkasteltaessa selvinnyt tulos, ettei taustatekijöillä mm. selkäydinvamman vaikeusasteella tai kuntoutujan liikkumismuodolla ollut vaikutusta ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmien laatimiseen. Osatyökykyisten työllistymistä koskevissa muissa tutkimuksissa merkittäväksi työllistymistä heikentäväksi tekijäksi ovat osoittautuneet asenteet. Kaikkien osapuolien, osatyökykyisten, työnantajien ja työyhteisöjen, asenteiden muokkaamiseen voidaan vaikuttaa vain pitkäaikaisilla erilaisuuteen totuttelevilla käytännöillä.

The aim was to study how the patients with spinal cord injury recognized the voca-tional rehabilitation counseling they were given at Tampere University Hospital. The study was carried out with quantitative survey and at the same time the medical records were examined. From medical records such kind of background information was chosen, which might have significance for planning the vocational rehabilitation counseling. Results can be used for analyzing and developing the practices of medical and vocational rehabilitation and patient counseling at the Outpatient Unit for spinal cord injuries.

The research cluster consisted of 110 outpatients who visited the Clinic in 2013 and were 55 years or younger. The research group was limited into 64 patients, who returned the questionnaire and who gave permission to study their medical records. Response percentage was 59. According to the questionnaire 25 % of the patients recognized that a vocational rehabilitation plan had been made for them. According to the medical records 28,1% had a vocational rehabilitation plan.

One indicator of positive attitudes was in this study that background information did not have influence on prepairing the vocational rehabilitation plan. Such background information examined as outpatients severity of spinal cord injury and way to move. In other studies concerning persons with partial work ability, the attitudes are the significant impairing factor in becoming employed. In order to change the attitudes of all participants, persons with partial work ability, employers and working commu-nities, the long term practices of understanding the differences are needed.