"Musta tuntuu ettei sulla oo kaikki hyvin" : Kokemuksia varhaisen puuttumisen toimintamallista toisen asteen koulutuksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli varhaisen toimintamallin käytettävyyden selvittäminen opiskelijan hyvinvoinnin edistäjänä. Tarkoituksena oli lisäksi myös tukea opiskelijan hyvinvointia varhaisen puuttumisen toimintamallia hyväksi käyttäen sekä tunnistaa opiskelijan tuen tarve. Tavoitteena oli saada käytännön kokemuksia uuden varhaisen puuttumisen mallin käytöstä. Saatujen kokemusten perusteella toimintamallia voidaan edelleen kehittää ja laajentaa muihin toimipisteisiin. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Opiskelijoiden essee-kirjoitelmista saatu aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.

Opiskelijat kokivat varhaisen puuttumisen olevan opettajan aitoa välittämistä ja kiinnostusta heidän opiskeluaan kohtaan. Varhainen puuttuminen koettiin myös opiskelijan motivointina opiskelujen jatkamiselle. Varhaisen puuttumisen myötä opiskelijoiden luvattomat poissaolot laskivat, samoin heidän kynnyksensä avun pyyntöön madaltui. Vanhempien reagointi opiskelijoiden Wilma-järjestelmän merkintöihin nopeutui huomattavasti varhaisen puuttumisen jälkeen.

Tulosten perusteella toisen asteen oppilaitoksissa tulisi panostaa varhaiseen puuttumiseen toimintamalliin, joka korostaa opiskelijan osallisuutta. Selkeä varhaisen puuttumisen toi-mintamalli selventää opettajille ja muulle henkilökunnalle, miten varhaisen puuttumisen tilanteessa tulee toimia. Varhaisen puuttumisen toimintamallia tulee tulevaisuudessa kehittää yhä enemmän opiskelijalähtöiseksi. Mallissa tulisi korostua opiskelijan oma sitoutuminen omaan opiskeluun. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin varhaisen puuttumisen toimintamallia edelleen, niin että opiskelijan osallisuus korostuu. Malli vaatii edelleen kehittämistä. Toimintamallin aktiivisen käytön jälkeen voisi jatkotutkimuksen toteuttaa varhaisen toimintamallin tuomia hyötyjä opiskelijan opintojen etenemisen suhteen enemmän kartoittaen. Mielenkiintoista olisi myös tutkia, miten nykyistä varhaisen puuttumisen toimintamallia käytetään opettajien keskuudessa ja ellei sitä käytetä, miksi näin on. Jatkotutkimuksen voisi toteuttaa esimerkiksi eri alojen opiskelijoiden keskuudessa.

The objective of this thesis was to investigate the usability of the early intervention model as a promoter of student wellbeing. The thesis aimed aim was to recognize student needs for support, and to actually support student wellbeing by utilizing the early intervention model. Further, the aim was to gather experiences of applying the new early intervention model to practise. Based on the gained findings, the model can be further expanded and developed for the use of other Tredu (Tampere Vocational College) cam-puses.

The development project for the thesis was conducted as an action research. The research data were collected through a literature review, and from student essays. The student essays were content-analysed.

Students in the research target group saw early intervention as a manifestation of genuine care and interest by the teacher for their students. Students further felt that early intervention improved their motivation to continue with their studies. Through early intervention, unauthorized absences from studies decreased, and, asking for help became easier. Early intervention model also helped shorten parent reaction time to information posted to Wilma, the study administration tool in use.

It was concluded that schools should, in fact, invest in early intervention by using a model that emphasizes student involvement. A practical model would clarify the methods used in early intervention, and provide teachers and other actors involved a clear action plan and guidance for situations that require early intervention.

The early intervention model should, in its further development, put an increasing emphasis on the student as the initiator of early intervention. The model should underline the student commitment to studies. The output of this thesis is an early intervention model that emphasizes student involvement. The model requires further development. It is recommended that after a period of active usage of the now introduced model, further research would be conducted on possible correlation of the model and study progress, and the related benefits of the early intervention model. In future it could be studied how and to which extent teachers deploy the current early intervention model, and the reasons for not making use of the model at all. It might be fruitful to conduct follow-up research within students of different study fields.