Ensihoitotyön psyykkinen kuormittavuus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa erään pelastuslaitoksen ensihoitajien työn psyykkistä kuormittavuutta. Tutkimuksen tavoitteena on tukea ensihoitajien työssä jaksamista tekemällä työhyvinvointiin liittyviä kehittämisehdotuksia tulosten pohjalta.

Aineisto kerättiin Pohjoismaisella QPSNordic psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden yleiskyselyllä, joka on laadittu työyhteisöjen kehittämiseen. Työn psyykkistä kuormittavuutta selvitettiin tarkastelemalla työn vaativuutta, rooliodotuksia, vaikutusmahdollisuuksia, työn hallintaa, työn ja kodin vuorovaikutusta, työmotivaatiota sekä ensihoitotyön erityispiirteitä. Kysely toteutettiin sähköisesti kesän 2014 aikana ja kyselyn kohteena olivat erään pelastuslaitoksen ensihoitajat. Kyselyn vastausprosentti oli 52,5 %. Aineisto analysoitiin SPSS Statistics tilasto-ohjelmalla.

Tutkimustulosten mukaan ensihoitajat kokivat psyykkisen kuormittavuuden melko vähäiseksi, vain vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys aiheutti kuormittavuutta. Vastaajien kokemuksen mukaan vähiten psyykkistä kuormittavuutta aiheutti työn ja kodin vuorovaikutus sekä korkea työmotivaatio

Ensihoitotyön kuormittavuuden seuraaminen on tärkeää, että voidaan ennakoida työstä aiheutuvia terveydellisiä haittoja. Työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi seurantaa ja kuormittavuuden kartoitusta olisi hyvä tehdä määräajoin tai työskentelyolosuhteiden muuttuessa.

This thesis researches the psychological overload among paramedics at one rescue de-partment. The study aims to, if necessary, offer development proposals to the organization.

Data was collected by using General Nordic Questionnaire (QPSNordic) for Psychological and Social Factors which is designed for organizational development. Work basis psycho-logical overload was assessed by reviewing following factors: demands of the work, role expectations, possibilities to influence, work management, interaction between work and home, work motivation and special features of emergency care. The Inquiry was carried out electronically during summer 2014 and it was targeted to one rescue department. Response rate was 52.5 %. Data was analyzed by SPSS Statistics program.

According to the research results paramedics experienced psychological overload to be rather low. Only factor that caused overload was the minor possibilities to influence. Least psychological overload was caused by interaction between work and home and high work motivation.

In order to predict health issues caused by work it is important to follow the overload in emergency care. To maintain well-being at work it would be good to carry out follow-ups and surveying of overload periodically or when working conditions change.