Lakiosaa loukkaava testamentti : Rintaperillisen, testamentin saajan ja lesken asema lakiosan loukkaustilanteessa
Paunonen, Riikka (2014)
Paunonen, Riikka
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518588
Tiivistelmä
Suomalainen jäämistöoikeus pohjautuu lakimääräiseen perimysjärjestykseen, josta perittävä voi halutessaan poiketa laatimalla testamentin. Testamentilla ei voida kuitenkaan syrjäyttää rintaperillisiä eli perittävän lapsia, ottolapsia ja heidän jälkeläisiään, sillä rin-taperillisellä on oikeus saada jäämistöstä niin kutsuttu lakiosa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata rintaperillisen lakiosaoikeuden ja perittävän laatiman testamentin päällekkäisyydestä aiheutuvaa lakiosan loukkausta ja sen seurauksia rintaperillisen, testamentin saajan ja lesken perintöoikeudelliseen asemaan. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tiivistetysti ja havainnollisesti lain ja sen esitöiden sekä oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön suuntaviivojen avulla, miten rintaperillisen lakiosa ja testamenttimääräys toteutetaan silloin, kun perittävän laatima testamentti loukkaa lakiosaa. Rintaperillisen perintöoikeudellista asemaa ja lakiosaoikeutta kuvattiin suhteessa testamentin saajaan ja leskeen.
Aiheen tarkastelun ulottaminen kolmeen eri intressitahoon havainnollisti lakiosaoikeuden loukkaamattomuutta, mutta toisaalta osoitti myös sen, että lakiosasta ei voida puhua täysin rajoittamattomana oikeutena. Suhteessa testamentin saajaan rintaperillisen lakiosa on turvattu, sillä lakiosaa loukkaava testamentti on rintaperillistä kohtaan tehoton. Lisäksi rintaperillinen voi hakea kanteella lakiosan täydennystä, mikäli perittävän elinaikanaan tekemät vastikkeettomat luovutukset estävät lakiosan toteuttamisen.
Lesken asema rintaperillisen lakiosavaatimuksia kohtaan on sen sijaan vahva. Lakiosaoikeus joutuu väistymään lesken vähimmäissuojan tieltä. Lakiosaa ei voida toteuttaa, jos se koostuu omaisuudesta, johon leskellä on niin kutsuttu vähimmäissuoja eli oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanmukainen asuinirtaimisto. Lakiosan toteuttaminen siirtyy, kunnes lesken oikeus lakkaa. Lisäksi lakiosa voi kaventua, jos leski käyttää hyväkseen oikeuttaan olla maksamatta tasinkoa avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta rintaperillisille.
Tässä työssä pohdittiin myös lakiosajärjestelmän nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Vaikka lakiosalla on suomalaisessa jäämistöoikeudessa pitkä historia, sen uudistamiselle on julkisen keskustelun perusteella aihetta. Yhteiskunnan rakenteiden ja arvojen muuttuminen vaikuttaa väistämättä siihen, että lakiosan olemassaolo täytyy kyseenalaistaa ja arvioida uudelleen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata rintaperillisen lakiosaoikeuden ja perittävän laatiman testamentin päällekkäisyydestä aiheutuvaa lakiosan loukkausta ja sen seurauksia rintaperillisen, testamentin saajan ja lesken perintöoikeudelliseen asemaan. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tiivistetysti ja havainnollisesti lain ja sen esitöiden sekä oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön suuntaviivojen avulla, miten rintaperillisen lakiosa ja testamenttimääräys toteutetaan silloin, kun perittävän laatima testamentti loukkaa lakiosaa. Rintaperillisen perintöoikeudellista asemaa ja lakiosaoikeutta kuvattiin suhteessa testamentin saajaan ja leskeen.
Aiheen tarkastelun ulottaminen kolmeen eri intressitahoon havainnollisti lakiosaoikeuden loukkaamattomuutta, mutta toisaalta osoitti myös sen, että lakiosasta ei voida puhua täysin rajoittamattomana oikeutena. Suhteessa testamentin saajaan rintaperillisen lakiosa on turvattu, sillä lakiosaa loukkaava testamentti on rintaperillistä kohtaan tehoton. Lisäksi rintaperillinen voi hakea kanteella lakiosan täydennystä, mikäli perittävän elinaikanaan tekemät vastikkeettomat luovutukset estävät lakiosan toteuttamisen.
Lesken asema rintaperillisen lakiosavaatimuksia kohtaan on sen sijaan vahva. Lakiosaoikeus joutuu väistymään lesken vähimmäissuojan tieltä. Lakiosaa ei voida toteuttaa, jos se koostuu omaisuudesta, johon leskellä on niin kutsuttu vähimmäissuoja eli oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanmukainen asuinirtaimisto. Lakiosan toteuttaminen siirtyy, kunnes lesken oikeus lakkaa. Lisäksi lakiosa voi kaventua, jos leski käyttää hyväkseen oikeuttaan olla maksamatta tasinkoa avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta rintaperillisille.
Tässä työssä pohdittiin myös lakiosajärjestelmän nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Vaikka lakiosalla on suomalaisessa jäämistöoikeudessa pitkä historia, sen uudistamiselle on julkisen keskustelun perusteella aihetta. Yhteiskunnan rakenteiden ja arvojen muuttuminen vaikuttaa väistämättä siihen, että lakiosan olemassaolo täytyy kyseenalaistaa ja arvioida uudelleen.