Palvelun laatu, vieraanvaraisuus ja hostmanship yrityksen menestystekijöinä
Woodward, Joonatan (2014)
Woodward, Joonatan
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518653
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, onko palvelun laatua ja kannattavuutta mahdollista yhdistää. Tutkimus ei ole toimeksianto, vaan tavoitteenani on luoda itselleni työkaluja, joiden avulla pystyn jatkossa auttamaan yrityksiä kehittämään omaa toimintaansa.
Tutkimuksessa lähestytään aihetta vieraanvaraisuuden, palvelun laadun, johtamisen sekä hostmanship-käsitteen kautta. Pyrin näiden käsitteiden määrittämisen ja tutkimisen kautta todistamaan, että palvelun laatu ja kannattavuus on mahdollista yhdistää.
Viitekehyksessä määritetään nämä aiheet ja pyritään tutkimaan sitä, onko aikaisemmin kehitetty tiettyjä valmiita toimintamalleja. Viitekehystä käytetään tukena myöhemmin tut-kimuksessa.
Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä suurin osa yrityksistä keskittyy tulosjohtamiseen eikä palvelun laatuun panosteta tarpeeksi. Toisaalta jatkuvasti nousevat verot, lainsäädäntö ja muut alaa koettelevat tekijät ajavat alan yritykset ahtaalle. Haluan tutkia, mitä keinoja tulisi käyttää menestyäkseen jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä.
Tutkimus toteutettiin haastatteluna syksyllä 2014. Kohteina oli viisi ravintola-alan yrittäjää, johtajaa tai esimiestä, jotka kaikki omaavat erilaisen työhistorian. Kaikki haastateltavat olivat työskennelleet alalla vähintään 10 vuotta, joten heillä oli riittävä kokemus vastata ky-symyksiin.
Tutkimuksessa selvisi, että palvelun laatu ja kannattavuus on mahdollista yhdistää. Tämä vaatii oikeita ihmisiä, jatkuvuutta toiminnan kehittämiseen, sekä tasapainoa kannattavuuden hallinnan ja palvelun laadun välille. Tämän lisäksi rekrytointia pidettiin erityisen tärkeänä menestymisen kannalta.
Tutkimuksessa selvisi niin ikään, että vieraanvaraisuuden tulisi olla osa yrityksen kulttuuria sekä arvoja. Esimerkiksi vieraanvaraisuutta ja palvelun laatua pidettiin tärkeinä yrityksen pitkän tähtäimen menestyksen kannalta. Tästä huolimatta yritykset eivät panosta tarpeeksi palvelun laatuun ja vieraanvaraisuuteen. Tutkimuksen mukaan tämä voi johtua resurssien puutteesta, tai esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta.
Tutkimuksessa lähestytään aihetta vieraanvaraisuuden, palvelun laadun, johtamisen sekä hostmanship-käsitteen kautta. Pyrin näiden käsitteiden määrittämisen ja tutkimisen kautta todistamaan, että palvelun laatu ja kannattavuus on mahdollista yhdistää.
Viitekehyksessä määritetään nämä aiheet ja pyritään tutkimaan sitä, onko aikaisemmin kehitetty tiettyjä valmiita toimintamalleja. Viitekehystä käytetään tukena myöhemmin tut-kimuksessa.
Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä suurin osa yrityksistä keskittyy tulosjohtamiseen eikä palvelun laatuun panosteta tarpeeksi. Toisaalta jatkuvasti nousevat verot, lainsäädäntö ja muut alaa koettelevat tekijät ajavat alan yritykset ahtaalle. Haluan tutkia, mitä keinoja tulisi käyttää menestyäkseen jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä.
Tutkimus toteutettiin haastatteluna syksyllä 2014. Kohteina oli viisi ravintola-alan yrittäjää, johtajaa tai esimiestä, jotka kaikki omaavat erilaisen työhistorian. Kaikki haastateltavat olivat työskennelleet alalla vähintään 10 vuotta, joten heillä oli riittävä kokemus vastata ky-symyksiin.
Tutkimuksessa selvisi, että palvelun laatu ja kannattavuus on mahdollista yhdistää. Tämä vaatii oikeita ihmisiä, jatkuvuutta toiminnan kehittämiseen, sekä tasapainoa kannattavuuden hallinnan ja palvelun laadun välille. Tämän lisäksi rekrytointia pidettiin erityisen tärkeänä menestymisen kannalta.
Tutkimuksessa selvisi niin ikään, että vieraanvaraisuuden tulisi olla osa yrityksen kulttuuria sekä arvoja. Esimerkiksi vieraanvaraisuutta ja palvelun laatua pidettiin tärkeinä yrityksen pitkän tähtäimen menestyksen kannalta. Tästä huolimatta yritykset eivät panosta tarpeeksi palvelun laatuun ja vieraanvaraisuuteen. Tutkimuksen mukaan tämä voi johtua resurssien puutteesta, tai esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta.