Lapsen kaltoinkohtelun tunnistaminen ja puuttuminen
Mäkitalo, Emmi; Hietaoja, Johanna (2014)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Mäkitalo, Emmi
Hietaoja, Johanna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416389
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416389
Tiivistelmä
Hietaoja, Johanna & Mäkitalo, Emmi. Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen. Diak, Pori, syksy 2014, sivut 62 ja liitteet 2
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK)
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa Porin perusturvan alaisuudessa toimivien neuvoloiden ja koulujen terveydenhoitajien valmiuksista tunnistaa lapsen kaltoinkohtelua ja puuttumista. Kyselylomakkeen avulla selvitimme mahdollisia ongelmakohtia, joiden takia lapsen kaltoinkohtelua ei ehkä huomata.
Toteutimme opinnäytetyön määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimusmenetelmänä. Teimme terveydenhoitajille Webropol kyselyn, jonka avulla kartoitimme lasten kaltoinkohteluun liittyviä asioita. Kyselylomake toimitettiin sähköisesti 40 terveydenhoitajalle, vastauksia saimme 20. Opinnäytetyön aineistoa hankittiin kyselyllä sekä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja lapsen kaltoinkohteluun liittyvästä koulutuksesta.
Vastaajista 90 % oli sitä mieltä, että lapsen kaltoinkohtelun tunnistaminen on vaikeaa. Siitä vaikeaa tekevät muun muassa aiheen arkaluontoisuus, näkyvien merkkien puuttuminen ja epävarmuus. 70 % vastaajista oli saanut koulutusta lapsen kaltoinkohteluun. Tutkimustuloksista voi kuitenkin päätellä, että terveydenhoitajat tarvitsevat lisäkoulutuksia vaikean aiheen tunnistamisessa ja puuttumisessa.
Asiasanat: lapsen kaltoinkohtelu, tunnistaminen, puuttuminen, kaltoinkohtelun muodot, kvantitatiivinen tutkimus.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK)
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa Porin perusturvan alaisuudessa toimivien neuvoloiden ja koulujen terveydenhoitajien valmiuksista tunnistaa lapsen kaltoinkohtelua ja puuttumista. Kyselylomakkeen avulla selvitimme mahdollisia ongelmakohtia, joiden takia lapsen kaltoinkohtelua ei ehkä huomata.
Toteutimme opinnäytetyön määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimusmenetelmänä. Teimme terveydenhoitajille Webropol kyselyn, jonka avulla kartoitimme lasten kaltoinkohteluun liittyviä asioita. Kyselylomake toimitettiin sähköisesti 40 terveydenhoitajalle, vastauksia saimme 20. Opinnäytetyön aineistoa hankittiin kyselyllä sekä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja lapsen kaltoinkohteluun liittyvästä koulutuksesta.
Vastaajista 90 % oli sitä mieltä, että lapsen kaltoinkohtelun tunnistaminen on vaikeaa. Siitä vaikeaa tekevät muun muassa aiheen arkaluontoisuus, näkyvien merkkien puuttuminen ja epävarmuus. 70 % vastaajista oli saanut koulutusta lapsen kaltoinkohteluun. Tutkimustuloksista voi kuitenkin päätellä, että terveydenhoitajat tarvitsevat lisäkoulutuksia vaikean aiheen tunnistamisessa ja puuttumisessa.
Asiasanat: lapsen kaltoinkohtelu, tunnistaminen, puuttuminen, kaltoinkohtelun muodot, kvantitatiivinen tutkimus.