"Se oli semmosta kannattelevaa" : Perhetyön kohtaamisia ja kokemuksia Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Espoon kaupungin yhteishankkeen opiskelijatyöstä
Kaitainen, Petraliina; Granholm, Janna; Korttila, Miia (2014)
Kaitainen, Petraliina
Granholm, Janna
Korttila, Miia
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416514
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416514
Tiivistelmä
Granholm, Janna; Kaitainen, Petraliina ja Korttila, Miia. ”Se oli semmosta kannattelevaa” – Perhetyön kohtaamisia ja kokemuksia Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Espoon kaupungin yhteishankkeen opiskelijatyöstä. Diak Kauniainen, syksy 2014, 76 s., 8 liitettä.
Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus, sosionomi (AMK) + kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Espoon kaupungin ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Kauniaisten toimipisteen ennaltaehkäisevän perhetyön yhteistyöhanketta (TOP). TOP -hankkeessa opiskelija voi suorittaa osan Lapsi- ja perhetyö I (LAP) -opintokokonaisuudesta tavoitteellisena opiskeluna työelämän osaamisympäristössä, Espoon kaupungin lapsiperheiden perhetyössä. Hankkeessa mukana olleet opiskelijat kävivät opiskelijapareina perheessä kerran viikossa vähintään kahdeksan viikon ajan.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka tehtiin toimintatutkimuksellisella otteella. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yhteistyön hyötyjä ja haasteita, hankkeessa mukana olleiden perheiden ja opiskelijoiden kokemuksia sekä edellisten pohjalta hankkeen ja perhetyön kehittämisen mahdollisuuksia. Hankkeeseen osallistuneita tahoja haastateltiin prosessin eri vaiheissa. Työntekijöiden haastattelut toteutettiin puolistrukturoitujen kyselyjen avulla. Perheiden ja opiskelijoiden haastattelut tehtiin teemahaastatteluina.
Tutkimuksessa selvisi, että hanke koettiin kaikkien osapuolten mielestä positiivisena ja yhteistyö eri toimijoiden välillä sujui hyvin. Opiskelijoiden kannalta yhteistyö työelämän kanssa vahvisti ja tuki teorian osaamista sekä kasvatti ammatillista osaamista. Kehitysehdotuksena toivottiin enemmän teoriaopetusta puheeksi ottamisesta, tavoitteiden asettamisesta ja perhetyöstä yleisesti.
Perheohjaajat kokivat erityisen tärkeäksi, että opiskelijoiden kautta perheen tilanne tulee enemmän näkyväksi ja avun saaminen kohdentuu paremmin. Perheiltä saadun palautteen mukaan lapset viihtyivät hyvin opiskelijoiden kanssa. Perheissä koettiin, että hanke antoi kannattelevaa apua arjen jaksamiseen ja opiskelijoiden käyntikertojen tuntimäärää haluttiin nostaa.
Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus, sosionomi (AMK) + kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Espoon kaupungin ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Kauniaisten toimipisteen ennaltaehkäisevän perhetyön yhteistyöhanketta (TOP). TOP -hankkeessa opiskelija voi suorittaa osan Lapsi- ja perhetyö I (LAP) -opintokokonaisuudesta tavoitteellisena opiskeluna työelämän osaamisympäristössä, Espoon kaupungin lapsiperheiden perhetyössä. Hankkeessa mukana olleet opiskelijat kävivät opiskelijapareina perheessä kerran viikossa vähintään kahdeksan viikon ajan.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka tehtiin toimintatutkimuksellisella otteella. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yhteistyön hyötyjä ja haasteita, hankkeessa mukana olleiden perheiden ja opiskelijoiden kokemuksia sekä edellisten pohjalta hankkeen ja perhetyön kehittämisen mahdollisuuksia. Hankkeeseen osallistuneita tahoja haastateltiin prosessin eri vaiheissa. Työntekijöiden haastattelut toteutettiin puolistrukturoitujen kyselyjen avulla. Perheiden ja opiskelijoiden haastattelut tehtiin teemahaastatteluina.
Tutkimuksessa selvisi, että hanke koettiin kaikkien osapuolten mielestä positiivisena ja yhteistyö eri toimijoiden välillä sujui hyvin. Opiskelijoiden kannalta yhteistyö työelämän kanssa vahvisti ja tuki teorian osaamista sekä kasvatti ammatillista osaamista. Kehitysehdotuksena toivottiin enemmän teoriaopetusta puheeksi ottamisesta, tavoitteiden asettamisesta ja perhetyöstä yleisesti.
Perheohjaajat kokivat erityisen tärkeäksi, että opiskelijoiden kautta perheen tilanne tulee enemmän näkyväksi ja avun saaminen kohdentuu paremmin. Perheiltä saadun palautteen mukaan lapset viihtyivät hyvin opiskelijoiden kanssa. Perheissä koettiin, että hanke antoi kannattelevaa apua arjen jaksamiseen ja opiskelijoiden käyntikertojen tuntimäärää haluttiin nostaa.