Sädesuojien laadunvarmistus radiologisessa yksikössä
Sivonen, Elisa; Välimäki, Susanna (2014)
Sivonen, Elisa
Välimäki, Susanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121119483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121119483
Tiivistelmä
Säteilylaki (592/1991) muodostaa säteilysuojelun perustan. Säteilysuojausta toteutetaan muun muassa sädesuojien käytön avulla. Sädesuojien käytön tarkoituksena on suojata sädeherkkiä elimiä ja pienentää niiden saamaa säteilyannosta. Sädesuojille suoritetaan laadunvarmistustestejä, joiden tarkoituksena on varmistaa, että sädesuojat ovat ehyitä ja toimintakykyisiä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen radiologisen yksikön sädesuojien kunnosta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sädesuojien kunto laadunvarmistustoimenpiteiden avulla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen radiologisessa yksikössä. Opinnäytetyön tutkimusongelma oli: millaisessa kunnossa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen radiologisen yksikön sädesuojat ovat? Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin teorian pohjalta, itse laaditulle tiedonkeruulomakkeelle. Testattavia sädesuojia oli yhteensä 13 ja ne valittiin yhteistyökumppanin toimesta. Sädesuojat testattiin silmämääräisesti tarkastelemalla, palpoimalla ja läpivalaisun avulla.
Testausmenetelmien havainnot eivät aina antaneet yhteneviä tuloksia löydöksistä tai niiden sijainnista. Lisäksi läpivalaisukuva näytti havaintoja, joita ei silmämääräisesti tarkastelemalla tai palpoiden pystynyt havaitsemaan. Johtopäätöksenä tämän opinnäytetyön tulosten perusteella voi todeta, etteivät silmämääräinen tarkastelu ja palpoiminen ole täysin luotettavia keinoja sädesuojien kunnon tarkastelussa ja että vain läpivalaisulla saadaan selville sädesuojan todellinen suojauskyky. Tästä syystä sädesuojien laadunvarmistustesteihin tulisi aina kuulua läpivalaisu.
Yhdeksästä sädesuojasta ei löytynyt havaintoja silmämääräisessä tarkastelussa, palpaatiossa tai läpivalaisulla. Silmämääräisessä tarkastelussa havaintoja löytyi kahdesta sädesuojasta. Palpaatiossa havaintoja löytyi kolmesta sädesuojasta. Läpivalaisulla havaintoja löytyi kolmesta sädesuojasta.
Jatkotutkimusehdotuksena on sädesuojien laadunvarmistusohjeen laatiminen radiologisille yksiköille, koska valtakunnallisia, radiologisten yksiköiden yhteisiä käytäntöjä sädesuojien laadunvarmistukselle ei tällä hetkellä ole.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen radiologisen yksikön sädesuojien kunnosta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sädesuojien kunto laadunvarmistustoimenpiteiden avulla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen radiologisessa yksikössä. Opinnäytetyön tutkimusongelma oli: millaisessa kunnossa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen radiologisen yksikön sädesuojat ovat? Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin teorian pohjalta, itse laaditulle tiedonkeruulomakkeelle. Testattavia sädesuojia oli yhteensä 13 ja ne valittiin yhteistyökumppanin toimesta. Sädesuojat testattiin silmämääräisesti tarkastelemalla, palpoimalla ja läpivalaisun avulla.
Testausmenetelmien havainnot eivät aina antaneet yhteneviä tuloksia löydöksistä tai niiden sijainnista. Lisäksi läpivalaisukuva näytti havaintoja, joita ei silmämääräisesti tarkastelemalla tai palpoiden pystynyt havaitsemaan. Johtopäätöksenä tämän opinnäytetyön tulosten perusteella voi todeta, etteivät silmämääräinen tarkastelu ja palpoiminen ole täysin luotettavia keinoja sädesuojien kunnon tarkastelussa ja että vain läpivalaisulla saadaan selville sädesuojan todellinen suojauskyky. Tästä syystä sädesuojien laadunvarmistustesteihin tulisi aina kuulua läpivalaisu.
Yhdeksästä sädesuojasta ei löytynyt havaintoja silmämääräisessä tarkastelussa, palpaatiossa tai läpivalaisulla. Silmämääräisessä tarkastelussa havaintoja löytyi kahdesta sädesuojasta. Palpaatiossa havaintoja löytyi kolmesta sädesuojasta. Läpivalaisulla havaintoja löytyi kolmesta sädesuojasta.
Jatkotutkimusehdotuksena on sädesuojien laadunvarmistusohjeen laatiminen radiologisille yksiköille, koska valtakunnallisia, radiologisten yksiköiden yhteisiä käytäntöjä sädesuojien laadunvarmistukselle ei tällä hetkellä ole.