Kokoviljasäilörehut herne-viljakasvustoista nautakarjatilan ruokinnassa ja viljelykierrossa

Abstract

Suomen nautakarjataloudessa on käynnissä rakennemuutos, jonka myötä tilat ovat vähenneet, mutta karjakoko on kasvanut. Nopeasti laajentaneilla tiloilla on usein rajoittavana tekijänä riittävän peltopinta-alan puute karkearehujen tuotantoon. Riittävän omavaraisen karkearehutuotannon takaamiseksi tiloilla on yhä enenevissä määrin ryhdytty viljelemään yksivuotisia seoskasvustoja kokoviljasäilörehuiksi. Seoskasvustoissa on hyödynnetty palkokasveja tuomaan valkuais- ja typpiomavaraisuutta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka nykyaikaisella lypsykarja- tai lihanautatilalla hyödynnetään herne-viljakasvustoja kokoviljasäilörehuina nautojen ruokinnassa. Tutkimuksessa perehdyttiin myös viljelyteknisiin asioihin, joilla on vaikutusta kokoviljasäilörehun ruokinnalliseen laatuun. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastateltuja tiloja oli mukana viisi kappaletta ja tilat sijaitsivat Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Herne-viljakokoviljasäilörehuja viljellään omavaraisten karkearehujen ja valkuaisen tuotannon turvaamiseksi. Yrittäjät hakevat viljelykiertoon ja seosrehuruokintaan monipuolisuutta. Herne-viljakokoviljasäilörehujen avulla perustetaan monivuotisia nurmisäilörehuja onnistuneesti. Tutkimuksessa selvisi, että tilat pystyvät käyttämään herne-viljakokoviljasäilörehujen avulla oman karjanlannan tehokkaammin peltoviljelyssä. Herne-viljakokoviljasäilörehuilla voidaan kasvattaa lannanlevitykseen soveltuvan pinta-alan määrää. Herne-viljakokoviljasäilörehun suuri sadontuottokyky kiinnosti yrittäjiä. Yrittäjät käyttivät herne-viljakokoviljasäilörehua seosrehukomponenttina. Herne-viljakokoviljasäilörehua sisältävä seosrehu miellettiin tiloilla teknisesti ja ruokinnallisesti hyvin toimivaksi ratkaisuksi. Tutkimuksen mukaan herne-viljakokoviljasäilörehulla on positiivinen tuotannollinen vaikutus niin lihanaudoilla kuin lypsylehmillä.

A structural change is running through Finland’s cattle economy, whereby the number of farms has decreased but the herd size has increased. Quickly expanded farms are often limited by a lack of a sufficient amount of arable land for forage production. In order to guarantee adequate self-sufficient forage production farms have increasingly begun to farm annual crop mixes for whole-crop silages. Legumes have been added to these mixtures to obtain protein and nitrogen self-sufficiency. The purpose of the study was to find out how modern dairy cattle or beef cattle farms utilize pea-grain crops as silage in feeding. The study also focused on cultivation issues, which have an impact on the quality of the whole-crop silage. The research data was collected by using theme interviews. The interviews were collected from five different farms - which are located in South and North Ostrobothnia. Pea-grain whole-crop silages are cultivated to ensure self-sufficient forage and protein production. Entrepreneurs are looking for versatility in crop rotation and total mixed rations. Perennial grasses can be established with the pea-grain whole-crop silages and the study found that farms will be able to use their own cattle’s manure more effectively. Entrepreneurs were also interested in the high yield potential of pea-grain silages. The entrepreneurs used pea-grain whole-crop silage as a component in total mixed rations and found it to be a good component both technically and nutritionally. According to the survey it has a positive impact on the productivity of dairy cattle and beef cattle.