Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutujien toimintakyvyn tukeminen arjessa AVH-yhdyshenkilötoiminnan etäpalvelulla
Huotari, Sanna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404085988
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404085988
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää AVH-yhdyshenkilötoiminnan etäpalvelua AVH-kuntoutujien toimintakyvyn tukemiseksi arjessa. Työn toimintaympäristönä oli Aivoliitto sekä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen AVH-yhdyshenkilötoiminta. Tiedontuottajina oli AVH-yhdyshenkilötoiminnan parissa työskenteleviä ammattilaisia.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä lähestymistapa oli toimintatutkimuksellinen. Aineisto kerättiin laadullisin aineistonkeruun menetelmin. Aineiston kerättiin yhteiskehittelynä Learning cafe -menetelmällä sekä e-kyselylomakkeella. Kyselylomakkeessa oli yksi suljettu kysymys sekä avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kyselylomakkeen suljetun kysymyksen vastaus tiivistettiin taulukoksi.
Tulosten mukaan AVH-yhdyshenkilötoiminnan etäpalvelulla tuetaan AVH-kuntoutujien toimintakykyä arjessa tarjoamalla saavutettavissa olevia etäpalveluja ja tarjoamalla etäpalveluita, joissa saa vertaistukea. Etäpalveluilla tuetaan AVH-kuntoutujien toimintakykyä arjessa huomioimalla AVH-kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja mahdollistamalla kuntoutujalähtöisyys etäpalveluiden käytössä. AVH-kuntoutujien toimintakykyä tukevia etäpalveluiden muotoja arjessa voi olla videoyhteys, puhelinyhteys, keskusteluyhteys, ajasta riippumaton palvelu tai eAsiointi kaavake. Sähköinen eAsiointi kaavake tai ajasta riippumaton palvelu tarjoavat hyvän kuntoutujalähtöisen yhteydenoton mahdollisuuden. Tärkeää on, että kuntoutujilla on tiedossa yhteydenottokanava, jossa he voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä AVH-yhdyshenkilöön matalalla kynnyksellä.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää kehittäessä AVH-yhdyshenkilötoiminnan etäpalvelua AVH-kuntoutujien tarpeita vastaaviksi. Tulevaisuudessa palveluita tullaan tarjoamaan yhä enemmissä määrin digitaalisina, joten AVH-yhdyshenkilötoiminnan etäpalveluiden kehittäminen on tarpeenmukaista. AVH-yhdyshenkilötoiminnan tarjoaminen etäpalveluna mahdollistaa maantieteellisesti kaukana asuvien pääsyn AVH-yhdyshenkilön palveluihin sekä ammattilaisten resurssien tehokkaamman käytön.
Tuloksista muodostettua kuvausta AVH-yhdyshenkilötoiminnan etäpalveluista AVH-kuntoutujien toimintakyvyn tukemiseksi arjessa voi jatkossa käyttää sovelletusti myös muiden neurologisten kuntoutujien toimintakyvyn tukemisessa. Kuvausta voi käyttää AVH-yhdyshenkilötoiminnan etäpalveluiden kehittämisessä organisaation tasolla sekä myös yhteiskunnallisella tasolla. Jatkossa AVH-yhdyshenkilötoiminnan etäpalvelua tulisi AVH-kuntoutujien kehittää, jotta saataisiin etäpalveluista kuntoutujalähtöistä näkökulmaa.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä lähestymistapa oli toimintatutkimuksellinen. Aineisto kerättiin laadullisin aineistonkeruun menetelmin. Aineiston kerättiin yhteiskehittelynä Learning cafe -menetelmällä sekä e-kyselylomakkeella. Kyselylomakkeessa oli yksi suljettu kysymys sekä avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kyselylomakkeen suljetun kysymyksen vastaus tiivistettiin taulukoksi.
Tulosten mukaan AVH-yhdyshenkilötoiminnan etäpalvelulla tuetaan AVH-kuntoutujien toimintakykyä arjessa tarjoamalla saavutettavissa olevia etäpalveluja ja tarjoamalla etäpalveluita, joissa saa vertaistukea. Etäpalveluilla tuetaan AVH-kuntoutujien toimintakykyä arjessa huomioimalla AVH-kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja mahdollistamalla kuntoutujalähtöisyys etäpalveluiden käytössä. AVH-kuntoutujien toimintakykyä tukevia etäpalveluiden muotoja arjessa voi olla videoyhteys, puhelinyhteys, keskusteluyhteys, ajasta riippumaton palvelu tai eAsiointi kaavake. Sähköinen eAsiointi kaavake tai ajasta riippumaton palvelu tarjoavat hyvän kuntoutujalähtöisen yhteydenoton mahdollisuuden. Tärkeää on, että kuntoutujilla on tiedossa yhteydenottokanava, jossa he voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä AVH-yhdyshenkilöön matalalla kynnyksellä.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää kehittäessä AVH-yhdyshenkilötoiminnan etäpalvelua AVH-kuntoutujien tarpeita vastaaviksi. Tulevaisuudessa palveluita tullaan tarjoamaan yhä enemmissä määrin digitaalisina, joten AVH-yhdyshenkilötoiminnan etäpalveluiden kehittäminen on tarpeenmukaista. AVH-yhdyshenkilötoiminnan tarjoaminen etäpalveluna mahdollistaa maantieteellisesti kaukana asuvien pääsyn AVH-yhdyshenkilön palveluihin sekä ammattilaisten resurssien tehokkaamman käytön.
Tuloksista muodostettua kuvausta AVH-yhdyshenkilötoiminnan etäpalveluista AVH-kuntoutujien toimintakyvyn tukemiseksi arjessa voi jatkossa käyttää sovelletusti myös muiden neurologisten kuntoutujien toimintakyvyn tukemisessa. Kuvausta voi käyttää AVH-yhdyshenkilötoiminnan etäpalveluiden kehittämisessä organisaation tasolla sekä myös yhteiskunnallisella tasolla. Jatkossa AVH-yhdyshenkilötoiminnan etäpalvelua tulisi AVH-kuntoutujien kehittää, jotta saataisiin etäpalveluista kuntoutujalähtöistä näkökulmaa.