Visuaalisen hahmottamisen vaikeudet suhteessa arjen toimintoihin : Tapaustutkimus 7-vuotiaasta lapsesta

Abstract

Lasten toimintaterapiassa tuetaan lapsen kokonaiskehitystä eri osa-alueilla. Yksi näistä osa-alueista on näönvarainen eli visuaalinen hahmottaminen, joka on vähiten ymmärrettyjä arvioinnin- ja terapian osa-alueita.

Tarve opinnäytetyön tekemiseen on lähtöisin keskisuuren kaupungin toimintaterapiayritykseltä, jossa on havaittu, että valmiustason testeillä todetut visuaalisen hahmottamisen haasteet on usein vaikea nähdä etenkin alle kouluikäisen lapsen arjessa. Opinnäytetyömme tarkoituksena on aihetta tutkimalla lisätä tietoisuutta visuaalisen hahmottamisen vaikeuksien näkymisestä toiminnan tasolla. Tavoitteenamme on teoriatiedon, tutkimusten ja yhden tapausesimerkin avulla selvittää arjen toimintojen ja visuaalisen hahmottamisen välistä yhteyttä.

Lapsen toimintaa ja aineiston tuloksia tarkastelimme Kanadalaisen toiminnallisuuden ja sitoutumisen mallin (Canadian Model of Occupational Performance and Engagement) kautta. Tutkimusmenetelmänä käytimme ta-paustutkimusta. Tutustuimme tapausesimerkille tehtyihin toimintaterapia-arviointeihin ja haastattelimme lapsen äitiä, esikoulun ohjaajaa sekä toimintaterapeuttia. Teemahaastatteluiden tulokset luokittelimme käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja vertasimme aineistoamme olemassa olevaan tutkimus- ja teoriatietoon.

Tulokset osoittivat yhteneväisyyksiä teoriatiedon ja aineistomme välillä. Johtopäätöksenä voimme todeta, että toimintaterapeutin on hyvä hallita lapsen normaalikehitys ja ymmärrettävä mitä visuaalisen hahmottamisen kyky on. Näin hän voi tunnistaa visuaalisen hahmottamisen haasteiden näkymisen toiminnan tasolla sekä ohjata vanhempia ja muita lapsen kanssa työskenteleviä. Haastatteluiden kautta huomasimme toiminnan olevan erilaista eri ympäristöissä ja eri ihmisten kanssa, joten toimintaterapiassa on tärkeää huomioida kaikki lapsen toimintaympäristöt ja niissä esiintyvät arjen toiminnot. Valmiustason testeihin ja niiden luotettavuuteen on suhtauduttava kriittisesti, vaikka tapaustutkimuksessamme testeillä todetut visuaalisen hahmottamisen vaikeudet näyttävätkin vaikuttavan myös toiminnallisuuteen.

Abstract In paediatric occupational therapy the overall development of a child is supported in various areas. One of these areas is visual perception which is one of the least understood areas of assessment and therapy.

The need for the thesis came from a medium-sized urban occupational therapy company, in which it had been discovered that the challenges of visual perception found by the level of readiness tests were often difficult to see especially in the everyday life of children under the age of seven. The purpose of this the-sis was to raise awareness of how the difficulties with visual perception manifested themselves on the functional level. The aim was to examine the connection between everyday activities and visual percep-tion with the help of theory, research information and one case study.

The Canadian Model of Occupational Performance and Engagement was used to analyse the occupation of a child and the results of the data. A case study was used as a method. We familiarised ourselves with the occupational therapy assessments of the case example and interviewed the mother, the pre-school assistant as well as the occupational therapist of the child. The results of the theme interviews were analysed by using qualitative, inductive content analysis and by comparing the data was to the existing research data and theory.

The results supported the theory. In conclusion, it can be stated that occupational therapists should know the normal development of a child and understand what visual perception is. Thus, they would know how to recognize the challenges of visual perception in the areas of occupation as well as how to instruct the parents and other people working with the child. The variations of occupation and everyday activities in different environments and with different people should be acknowledged when working with a child. The level of readiness tests should be used critically, even though in this case study it could be shown that the difficulties in visual perception found by the tests did affect the occupational performance.