Röntgenhoitajan ammatillisen identiteetin kehittyminen : kirjallisuuskatsaus
Lamberg, Gabriela; Korppi, Siiri (2024)
Lamberg, Gabriela
Korppi, Siiri
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405049165
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405049165
Tiivistelmä
Ammatillinen identiteetti vaikuttaa merkittävästi siihen, miten yksilö kokee työnsä, sitoutuu siihen ja on vuorovaikutuksessa työympäristönsä kanssa. Opinnäytetyömme tavoitteena on selvittää, miten opetussuunnitelma, kliiniset kokemukset, ohjaus ja muut tekijät koulutuksessa ja työuralla vaikuttavat röntgenhoitajan ammatillisen identiteetin kehittymiseen. Käsittelemme aihettamme kahden tutkimuskysymyksen avulla: Mitkä tekijät edistävät röntgenhoitajan ammatillisen identiteetin kehitystä? Millaisia haasteita röntgenhoitajat kohtaavat ammatillisessa kehityksessään?
Opinnäytteemme metodi on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Teimme systemaattisen tiedonhaun määrittelemiämme hakusanoja käyttäen tietokantoihin Cinahl, PubMed, Science Direct ja ProQuest Central. Yksi tutkimusartikkeli löytyi manuaalisella haulla. Lopulliseen aineistoomme valikoitui seitsemän englanninkielistä ja yksi suomenkielinen vertaisarvioitu tutkimusartikkeli vuosilta 2014–2024. Aineiston analysointimenetelmänä käytimme induktiivista sisällönanalyysiä.
Tulostemme perusteella tunnistimme ammatillisen identiteetin kehittymisen kriittiset vaiheet, jotka ovat kliininen harjoittelu opiskeluaikana ja siirtymävaihe opiskelun ja työelämän välillä. Erityisen suuriksi haasteiksi osoittautuivat vähättelevä tai muutoin negatiivinen suhtautuminen opiskelijoita ja kokemattomampia hoitajia kohtaan sekä valmiuksien puutteesta johtuvat ongelmat, erityisesti vaikeasti sairaiden potilaiden kohtaamisessa. Lisäksi tiimityön merkitys osoittautui merkittäväksi tekijäksi.
Johtopäätöksissämme ehdotamme, että koulutukseen voitaisiin lisätä simulaatio-opetusta valmiuksien parantamiseksi vaikeiden potilastapausten hoidossa. Lisäksi suosittelemme täydennyskoulutuksen tarjoamista työpaikoilla ja uusien haasteiden tarjoamista ammattilaisille työn monipuolisuuden lisäämiseksi.
Opinnäytteemme metodi on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Teimme systemaattisen tiedonhaun määrittelemiämme hakusanoja käyttäen tietokantoihin Cinahl, PubMed, Science Direct ja ProQuest Central. Yksi tutkimusartikkeli löytyi manuaalisella haulla. Lopulliseen aineistoomme valikoitui seitsemän englanninkielistä ja yksi suomenkielinen vertaisarvioitu tutkimusartikkeli vuosilta 2014–2024. Aineiston analysointimenetelmänä käytimme induktiivista sisällönanalyysiä.
Tulostemme perusteella tunnistimme ammatillisen identiteetin kehittymisen kriittiset vaiheet, jotka ovat kliininen harjoittelu opiskeluaikana ja siirtymävaihe opiskelun ja työelämän välillä. Erityisen suuriksi haasteiksi osoittautuivat vähättelevä tai muutoin negatiivinen suhtautuminen opiskelijoita ja kokemattomampia hoitajia kohtaan sekä valmiuksien puutteesta johtuvat ongelmat, erityisesti vaikeasti sairaiden potilaiden kohtaamisessa. Lisäksi tiimityön merkitys osoittautui merkittäväksi tekijäksi.
Johtopäätöksissämme ehdotamme, että koulutukseen voitaisiin lisätä simulaatio-opetusta valmiuksien parantamiseksi vaikeiden potilastapausten hoidossa. Lisäksi suosittelemme täydennyskoulutuksen tarjoamista työpaikoilla ja uusien haasteiden tarjoamista ammattilaisille työn monipuolisuuden lisäämiseksi.