Määräaikaisen työsuhteen merkitys työntekijän työhyvinvoinnille ravintola-alalla
Kauppinen, Elina (2024)
Kauppinen, Elina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411632
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ravintola-alan määräaikaisien työntekijöiden mielipiteitä ja kokemuksia siitä, vaikuttaako heidän työsuhteensa määräaikaisuus heidän kokemaansa työhyvinvointiin. Matkailu- ja ravitsemisalan työhyvinvoinnin kehittäminen voisi olla yksi keino houkutella alalle lisää työntekijöitä, joita sinne kipeästi tarvitaan. Työhyvinvoinnin kehittämisen kannalta lisätieto siihen vaikuttavista tekijöistä on oleellista. Toimialalla epätyypilliset työsuhteet, kuten määräaikaisuus, ovat yleisiä.
Opinnäytetyö toteutettiin sekä määrällisenä että laadullisena tutkimuksena. Määrällinen tutkimus työssä oli sähköinen kyselylomake, jota jaettiin ravintola-alalla työskenteleville määräaikaisille työntekijöille. Laadullinen tutkimus koostui kahdesta teemahaastattelusta, jotka tehtiin myös alan määräaikaisille työtekijöille. Määrällisiä tutkimustuloksia analysoitiin ristiintaulukoinnilla ja laadullisia tuloksia laadullisella teoriapohjaisella sisällönanalyysilla.
Kyselytutkimukseen saatiin lopulta 9 hyväksyttyä vastaajaa. Pienen otannan vuoksi opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella ei voida muodostaa yleistyksiä, jotka koskisivat kaikkia ravintola-alan määräaikaisia työntekijöitä. Vähäisistäkin tutkimustuloksista voidaan kuitenkin tehdä joitain johtopäätöksiä.
Suurin osa vastaajista koki fyysisen ja sosiaalisen työhyvinvointinsa hyviksi, mutta psyykkisen työhyvinvoinnin tila aiheutti eriäviä mielipiteitä. Myös teemahaastatteluissa kokemus psyykkisestä työhyvinvoinnista oli erilainen kahden haastateltavan välillä. Määräaikaisista työntekijöistä suurin osa koki työsuhteensa jatkosta epävarmuutta. Epävarmuuden tunteen lisäksi tutkimuksissa selvisi myös, että enemmistö vastaajista koki, ettei heille tarjottu yhtä paljon koulutusta kuin heidän vakituisille kollegoilleen. Opinnäytetyössä ei selvitetty, vaikuttavatko määräaikaisten työntekijöiden kokema epävarmuus tulevasta sekä koulutuksen vähäisyys vakituisiin työntekijöihin verrattuna jollain tavalla heidän psyykkiseen työhyvinvointiinsa. Tutkimustuloksissa selvisi myös, että määräaikaisten työntekijöiden mielestä työhyvinvointiin merkittävimmin vaikuttavia asioita olivat työilmapiiri, johtaminen sekä tauot.
Opinnäytetyö toteutettiin sekä määrällisenä että laadullisena tutkimuksena. Määrällinen tutkimus työssä oli sähköinen kyselylomake, jota jaettiin ravintola-alalla työskenteleville määräaikaisille työntekijöille. Laadullinen tutkimus koostui kahdesta teemahaastattelusta, jotka tehtiin myös alan määräaikaisille työtekijöille. Määrällisiä tutkimustuloksia analysoitiin ristiintaulukoinnilla ja laadullisia tuloksia laadullisella teoriapohjaisella sisällönanalyysilla.
Kyselytutkimukseen saatiin lopulta 9 hyväksyttyä vastaajaa. Pienen otannan vuoksi opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella ei voida muodostaa yleistyksiä, jotka koskisivat kaikkia ravintola-alan määräaikaisia työntekijöitä. Vähäisistäkin tutkimustuloksista voidaan kuitenkin tehdä joitain johtopäätöksiä.
Suurin osa vastaajista koki fyysisen ja sosiaalisen työhyvinvointinsa hyviksi, mutta psyykkisen työhyvinvoinnin tila aiheutti eriäviä mielipiteitä. Myös teemahaastatteluissa kokemus psyykkisestä työhyvinvoinnista oli erilainen kahden haastateltavan välillä. Määräaikaisista työntekijöistä suurin osa koki työsuhteensa jatkosta epävarmuutta. Epävarmuuden tunteen lisäksi tutkimuksissa selvisi myös, että enemmistö vastaajista koki, ettei heille tarjottu yhtä paljon koulutusta kuin heidän vakituisille kollegoilleen. Opinnäytetyössä ei selvitetty, vaikuttavatko määräaikaisten työntekijöiden kokema epävarmuus tulevasta sekä koulutuksen vähäisyys vakituisiin työntekijöihin verrattuna jollain tavalla heidän psyykkiseen työhyvinvointiinsa. Tutkimustuloksissa selvisi myös, että määräaikaisten työntekijöiden mielestä työhyvinvointiin merkittävimmin vaikuttavia asioita olivat työilmapiiri, johtaminen sekä tauot.