Oppivelvollisuuskoordinaattorin käsikirja: asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastaavan perehdytysmateriaali sekä toimivat käytänteet
Nylund, Katrina (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411862
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411862
Tiivistelmä
Oppivelvollisuus laajeni 1.8.2021 koskemaan kaikkia vakituisesti Suomessa asuvia alle 18-vuotiaita nuoria, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa suoritettuna. Samalla kunnille asetettiin täysin uusi oppivelvollisten ohjauksen ja valvonnan tehtävä, josta käytetään tässä opinnäytetyössä nimikettä oppivelvollisuuskoordinaattori. Tässä opinnäytetyössä kehitettiin laajennettuun oppivelvollisuuteen liittyvää asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuuta valtakunnallisesti.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Kehittämisen aidon tarpeen tunnistamiseksi kerättiin aluksi tietoa kyselyllä Valpas-verkostolta, joka on epävirallinen oppivelvollisuuskoordinaattoreista koostuva valtakunnallinen verkosto. Kehittämisen tuloksena järjestettiin neljä ryhmä-benchmarking- tapaamista, joissa kehitettiin neljää kyselystä noussutta työn osa-aluetta oppivelvollisuuskoordinaattorien kanssa. Opinnäytetyön prosessimallina käytettiin palvelumuotoilun tuplatimanttimallia rytmittämään kehittämisprosessia sekä varmistamaan arviointi jokaisessa timantin vaiheessa. Kehittämisen tuotoksena syntyi Oppivelvollisuuskoordinaattorin käsikirja asuinkuntiin. Se sisältää keskeisimmät työssä tarvittavat toimintamallit, kunnissa syntyneitä hyviä käytänteitä sekä tarvittavaa tietoa työn tueksi esimerkiksi koulunkäynnin eri tukimuotoihin ja kouluhaun prosesseihin.
Kunnissa on hyvin erilaiset resurssit ja työnkuvat hoitaa oppivelvollisuus-koordinaattorin tehtävää. Työhön tuo haasteita sen uutuus, oppivelvollisten nuorten monenlaiset, usein pulmalliset elämäntilanteet ja sen myötä yksilölliset tarpeet ohjauksessa sekä se, ettei kaikille oppivelvollisille tahdo löytyä sopivaa opiskelupaikkaa nykyisestä koulujärjestelmästä. Käsikirja on perehdytysmateriaali uusille oppivelvollisuuskoordinaattoreille ja sitä voi hyödyntää monilta osin myös nykyiset oppivelvollisuuskoordinaattorit esimerkiksi työstä kertomiseen verkostoille ja muille sidosryhmille. Käsikirja selkeyttää työhön liittyviä prosesseja ja oppivelvollisuuskoordinaattorin roolia sekä tekee näkyväksi työhön liittyvät laajat verkostot. Käsikirja ja benchmarkingin tuotokset ovat Valpas-verkoston Teams-alustalla. Opinnäytetyö eteni systemaattisesti alusta loppuun ja kehittämisen tavoite toteutui hyvin. Kehittämisen tuloksia on jo hyödynnetty työssä.
Asiasanat: asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuu, oppivelvollisuus, laajentunut oppivelvollisuus, nuorten syrjäytyminen, benchmarking
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Kehittämisen aidon tarpeen tunnistamiseksi kerättiin aluksi tietoa kyselyllä Valpas-verkostolta, joka on epävirallinen oppivelvollisuuskoordinaattoreista koostuva valtakunnallinen verkosto. Kehittämisen tuloksena järjestettiin neljä ryhmä-benchmarking- tapaamista, joissa kehitettiin neljää kyselystä noussutta työn osa-aluetta oppivelvollisuuskoordinaattorien kanssa. Opinnäytetyön prosessimallina käytettiin palvelumuotoilun tuplatimanttimallia rytmittämään kehittämisprosessia sekä varmistamaan arviointi jokaisessa timantin vaiheessa. Kehittämisen tuotoksena syntyi Oppivelvollisuuskoordinaattorin käsikirja asuinkuntiin. Se sisältää keskeisimmät työssä tarvittavat toimintamallit, kunnissa syntyneitä hyviä käytänteitä sekä tarvittavaa tietoa työn tueksi esimerkiksi koulunkäynnin eri tukimuotoihin ja kouluhaun prosesseihin.
Kunnissa on hyvin erilaiset resurssit ja työnkuvat hoitaa oppivelvollisuus-koordinaattorin tehtävää. Työhön tuo haasteita sen uutuus, oppivelvollisten nuorten monenlaiset, usein pulmalliset elämäntilanteet ja sen myötä yksilölliset tarpeet ohjauksessa sekä se, ettei kaikille oppivelvollisille tahdo löytyä sopivaa opiskelupaikkaa nykyisestä koulujärjestelmästä. Käsikirja on perehdytysmateriaali uusille oppivelvollisuuskoordinaattoreille ja sitä voi hyödyntää monilta osin myös nykyiset oppivelvollisuuskoordinaattorit esimerkiksi työstä kertomiseen verkostoille ja muille sidosryhmille. Käsikirja selkeyttää työhön liittyviä prosesseja ja oppivelvollisuuskoordinaattorin roolia sekä tekee näkyväksi työhön liittyvät laajat verkostot. Käsikirja ja benchmarkingin tuotokset ovat Valpas-verkoston Teams-alustalla. Opinnäytetyö eteni systemaattisesti alusta loppuun ja kehittämisen tavoite toteutui hyvin. Kehittämisen tuloksia on jo hyödynnetty työssä.
Asiasanat: asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuu, oppivelvollisuus, laajentunut oppivelvollisuus, nuorten syrjäytyminen, benchmarking