Polarisaatio yhdessä päivässä : kokemuksia koulutuksesta
Lempiäinen, Essi; Turkka, Kalle (2024)
Lempiäinen, Essi
Turkka, Kalle
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512204
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512204
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli haastattelututkimuksen avulla selvittää sosiaalialan-, maahanmuuttotyön- ja muiden ammattilaisten kokemuksia ja ajatuksia polarisaatiotäydennyskoulutuksesta sekä koulutuksen kehittämisestä. Koulutuksen järjesti Miriam Attias ja tavoitteenamme oli tuoda hänelle ideoita siitä, miten koulutusta voisi tulevaisuudessa muokata hyödyllisemmäksi osallistujien kannalta.
Koulutuksessa käytiin läpi polarisaation toimintalogiikkaa ja keinoja vaikuttaa väestöryhmien välisiin konflikteihin. Osallistujia haastateltiin noin vuosi koulutuksen jälkeen puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Useat osallistujat kieltäytyivät haastattelusta pitkään aikaan ja unohdukseen vedoten.
Vaikka haastatteluja olikin vain kolme, suuntaa antavia kehitysehdotuksia saatiin muotoiltua. Koulutuksen sisältö sai osallistujilta kehuja. Osallistujat toivoivat jonkinlaisia jatkoa koulutukselle, jotta opitut asiat polarisaatiosta ja sen purkamisesta eivät unohtuisi. Esimerkiksi jatkokoulutus tai työnohjaukselliset seurantatapaamiset nousivat mahdollisina ehdotuksina jatkolle. Haastatteluista kieltäytymiset tulkittiin myös vastauksena. Yhden koulutuspäivän sisältö ei jää mieleen, vaikka koulutuksen olisikin kokenut positiivisena kokemuksena koulutuspäivän jälkeen.
Haastattelujen ja analyysin jälkeen käyty keskustelua koulutuksesta vastaavan henkilön kanssa. Kouluttajan näkemyksen olivat yhteneväiset tuloksien kanssa. Koulutusta muokattiin myös suuntaan, jossa kokonaisen päivän asemasta koulutus jakautui lyhyemmälle ajalle ja usealle päivälle.
Asiasanat: polarisaatio, dialogi, restoratiivisuus
Koulutuksessa käytiin läpi polarisaation toimintalogiikkaa ja keinoja vaikuttaa väestöryhmien välisiin konflikteihin. Osallistujia haastateltiin noin vuosi koulutuksen jälkeen puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Useat osallistujat kieltäytyivät haastattelusta pitkään aikaan ja unohdukseen vedoten.
Vaikka haastatteluja olikin vain kolme, suuntaa antavia kehitysehdotuksia saatiin muotoiltua. Koulutuksen sisältö sai osallistujilta kehuja. Osallistujat toivoivat jonkinlaisia jatkoa koulutukselle, jotta opitut asiat polarisaatiosta ja sen purkamisesta eivät unohtuisi. Esimerkiksi jatkokoulutus tai työnohjaukselliset seurantatapaamiset nousivat mahdollisina ehdotuksina jatkolle. Haastatteluista kieltäytymiset tulkittiin myös vastauksena. Yhden koulutuspäivän sisältö ei jää mieleen, vaikka koulutuksen olisikin kokenut positiivisena kokemuksena koulutuspäivän jälkeen.
Haastattelujen ja analyysin jälkeen käyty keskustelua koulutuksesta vastaavan henkilön kanssa. Kouluttajan näkemyksen olivat yhteneväiset tuloksien kanssa. Koulutusta muokattiin myös suuntaan, jossa kokonaisen päivän asemasta koulutus jakautui lyhyemmälle ajalle ja usealle päivälle.
Asiasanat: polarisaatio, dialogi, restoratiivisuus