Opetusmenetelmien luomat oppimiskokemukset metsäkoneenkuljettajien koulutuksessa
Saukkonen, Samuli; Simonen, Jonne (2024)
Saukkonen, Samuli
Simonen, Jonne
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051712850
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051712850
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja vertailla metsäkoneenkuljettajien koulutuksessa käytettävien opetusmenetelmien luomia oppimiskokemuksia. Tavoitteena oli vertailla myös opetusmenetelmien käytettävyyttä eri oppimisympäristöissä ja opetustilanteissa. Työn toimeksiantajana oli Ammattiopisto Gradia.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin laadullisena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joihin osallistui viisi opettajaa ja kymmenen opiskelijaa Gradian metsäkoneenkuljettajien koulutuksesta. Aineistojen analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, teemoittelua ja tyypittelyä.
Yksilöllinen työskentely osoittautui suosituimmaksi opetusmenetelmäksi. Myös tiimimäisestä oppimisesta ja opettajajohtoisesta työskentelystä oli positiivisia kokemuksia. Oppimisen kannalta tärkeää on erityisesti opettajalta saatu henkilökohtainen opetus. Myös digitaaliset työkalut sopivasti käytettyinä lisäävät opetukseen mielekkyyttä. Ryhmätyöskentely koettiin toimivana teoriaopetuksessa. Ryhmä- ja tiimitöissä on kuitenkin haasteena saada kaikki opiskelijat osallistumaan aktiivisesti.
Luokkaopetukseen soveltuvat parhaiten ryhmätyöskentely ja tiimimäinen oppiminen. Metsäkoneharjoitteluun toimivin menetelmä on yksilöllinen työskentely, joka soveltuu hyvin myös metsänhoitotyömaille opettajajohtoisen työskentelyn ohella. Tekniikan opetustiloissa tiimimäinen oppiminen on hyvä menetelmä. Eri opetusmenetelmiä tulisi käyttää monipuolisesti opetuksessa. The aim of this thesis was to investigate and compare the learning experiences created by the teaching methods used in the training of forest machine operators. The aim was also to compare the applicability of the teaching methods in different learning environments and teaching situations. This work was commissioned by the Gradia Vocational College.
The thesis research was carried out qualitatively and research material was collected through thematic interviews with five teachers and ten students from Gradia's forest machine operator training program. In this study, theory-based content analysis, thematic, and cluster data analysis methods were utilized.
Individual work proved to be the most popular teaching method. There were also positive experiences with team learning and teacher-led work. Personalised teaching by the teacher was found to be particularly important for learning. Furthermore, the utilization of digital tools seems to increase the meaningfulness of teaching, when used appropriately. Group working was perceived to be effective especially in theory teaching. However, in group and teamwork, it is a challenge to get all students to participate actively.
Group work and team learning are best suited to classroom teaching. The method that works best for forest machine training is individual work, which is also well suited to forestry work sites alongside teacher-led work. Team learning is a good method in technology classrooms. Different teaching methods should be used in a variety of ways.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin laadullisena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joihin osallistui viisi opettajaa ja kymmenen opiskelijaa Gradian metsäkoneenkuljettajien koulutuksesta. Aineistojen analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, teemoittelua ja tyypittelyä.
Yksilöllinen työskentely osoittautui suosituimmaksi opetusmenetelmäksi. Myös tiimimäisestä oppimisesta ja opettajajohtoisesta työskentelystä oli positiivisia kokemuksia. Oppimisen kannalta tärkeää on erityisesti opettajalta saatu henkilökohtainen opetus. Myös digitaaliset työkalut sopivasti käytettyinä lisäävät opetukseen mielekkyyttä. Ryhmätyöskentely koettiin toimivana teoriaopetuksessa. Ryhmä- ja tiimitöissä on kuitenkin haasteena saada kaikki opiskelijat osallistumaan aktiivisesti.
Luokkaopetukseen soveltuvat parhaiten ryhmätyöskentely ja tiimimäinen oppiminen. Metsäkoneharjoitteluun toimivin menetelmä on yksilöllinen työskentely, joka soveltuu hyvin myös metsänhoitotyömaille opettajajohtoisen työskentelyn ohella. Tekniikan opetustiloissa tiimimäinen oppiminen on hyvä menetelmä. Eri opetusmenetelmiä tulisi käyttää monipuolisesti opetuksessa.
The thesis research was carried out qualitatively and research material was collected through thematic interviews with five teachers and ten students from Gradia's forest machine operator training program. In this study, theory-based content analysis, thematic, and cluster data analysis methods were utilized.
Individual work proved to be the most popular teaching method. There were also positive experiences with team learning and teacher-led work. Personalised teaching by the teacher was found to be particularly important for learning. Furthermore, the utilization of digital tools seems to increase the meaningfulness of teaching, when used appropriately. Group working was perceived to be effective especially in theory teaching. However, in group and teamwork, it is a challenge to get all students to participate actively.
Group work and team learning are best suited to classroom teaching. The method that works best for forest machine training is individual work, which is also well suited to forestry work sites alongside teacher-led work. Team learning is a good method in technology classrooms. Different teaching methods should be used in a variety of ways.