Nallesairaala apuna lievittämässä sydänsairaiden lasten sairaalapelkoja
Laukkanen, Kirsi; Luoma, Heidi; Tsokkinen, Minttu; Virtanen, Sanna (2014)
Laukkanen, Kirsi
Luoma, Heidi
Tsokkinen, Minttu
Virtanen, Sanna
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121820370
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121820370
Tiivistelmä
Suomessa syntyy joka vuosi noin 500 sydänsairasta lasta. Tavallisin sydämen rakennepoikkeavuus on kammioväliseinän aukko. Yli puolet sydänvikaisista lapsista tarvitsee yhden tai useamman sydänleikkauksen jo lapsuusiässä. Lapsille tehdään vuosittain noin 330 sydänleikkausta Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla.
Opinnäytetyö oli toiminnallinen ja se tehtiin yhteistyössä Sydänlapset ja – aikuiset ry:n kanssa. Työn tarkoituksena oli selvittää kyselyn avulla 3-9-vuotiaiden sydänsairaiden lasten (N=9) sairaalapelkoja. Lisäksi selvitettiin lasten pelkoja yleisesti, sekä niihin liittyviä selviytymiskeinoja. Tavoitteena oli lievittää sydänsairaiden lasten pelkoja heille tehtäviä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä kohtaan Nallesairaala toimipisteen avulla.
Opinnäytetyötä ohjaavat kysymykset olivat mistä sydänsairaan lapsen hoitotyö koostuu, miten lapsen kehitys eroaa sydänsairaan lapsen kehityksestä, mitä asioita lapset sekä sydänsairaat lapset pelkäävät sairaalassa ja millaisten selviytymiskeinojen avulla lasten sairaalapelkoja voidaan lievittää.
Lasten pelkoja ja niihin liittyviä selviytymiskeinoja selvitettiin kirjallisuuden ja tutkimusten pohjalta. Sydänsairaiden lasten sairaalapeloista saatiin tietoa kyselyn avulla. Vastaukset avattiin sanalliseen muotoon. Ne analysoitiin kysymysten mukaan, jokainen kysymys erikseen. Tulokset vahvistivat asioita, joita myös tiedonhaun pohjalta saatiin lasten pelkoihin liittyen.
Tuloksina saatiin, että lapsen ja sydänsairaan lapsen ajattelussa ja psykososiaalisessa kehityksessä, eikä heidän kokemissaan sairaalapeloissa ole juurikaan eroa. Pelot jaettiin toimenpiteisiin-, sairaalaympäristöön- ja lapseen itseensä kohdistuviin pelkoihin. Lapset tarvitsevat kognitiivisia, emotionaalisia, ja toimintokeskeisiä selviytymisstrategioita hallitakseen sairaalaan liittyviä pelkoja.
Jatkossa tulisi arvioida Nallesairaalan toimivuutta pelkojen lievittämiskeinona uuden kyselyn avulla. Lisäksi olisi mahdollista tehdä uusi kysely sydänsairaille lapsille, jossa olisi suurempi vastaajien määrä. Tulosten pohjalta saataisiin lisää tietoa sydänsairaille lapsille kohdistettavista sairaalapelkojen hallintakeinoista.
Opinnäytetyö oli toiminnallinen ja se tehtiin yhteistyössä Sydänlapset ja – aikuiset ry:n kanssa. Työn tarkoituksena oli selvittää kyselyn avulla 3-9-vuotiaiden sydänsairaiden lasten (N=9) sairaalapelkoja. Lisäksi selvitettiin lasten pelkoja yleisesti, sekä niihin liittyviä selviytymiskeinoja. Tavoitteena oli lievittää sydänsairaiden lasten pelkoja heille tehtäviä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä kohtaan Nallesairaala toimipisteen avulla.
Opinnäytetyötä ohjaavat kysymykset olivat mistä sydänsairaan lapsen hoitotyö koostuu, miten lapsen kehitys eroaa sydänsairaan lapsen kehityksestä, mitä asioita lapset sekä sydänsairaat lapset pelkäävät sairaalassa ja millaisten selviytymiskeinojen avulla lasten sairaalapelkoja voidaan lievittää.
Lasten pelkoja ja niihin liittyviä selviytymiskeinoja selvitettiin kirjallisuuden ja tutkimusten pohjalta. Sydänsairaiden lasten sairaalapeloista saatiin tietoa kyselyn avulla. Vastaukset avattiin sanalliseen muotoon. Ne analysoitiin kysymysten mukaan, jokainen kysymys erikseen. Tulokset vahvistivat asioita, joita myös tiedonhaun pohjalta saatiin lasten pelkoihin liittyen.
Tuloksina saatiin, että lapsen ja sydänsairaan lapsen ajattelussa ja psykososiaalisessa kehityksessä, eikä heidän kokemissaan sairaalapeloissa ole juurikaan eroa. Pelot jaettiin toimenpiteisiin-, sairaalaympäristöön- ja lapseen itseensä kohdistuviin pelkoihin. Lapset tarvitsevat kognitiivisia, emotionaalisia, ja toimintokeskeisiä selviytymisstrategioita hallitakseen sairaalaan liittyviä pelkoja.
Jatkossa tulisi arvioida Nallesairaalan toimivuutta pelkojen lievittämiskeinona uuden kyselyn avulla. Lisäksi olisi mahdollista tehdä uusi kysely sydänsairaille lapsille, jossa olisi suurempi vastaajien määrä. Tulosten pohjalta saataisiin lisää tietoa sydänsairaille lapsille kohdistettavista sairaalapelkojen hallintakeinoista.