Keinoja tukemaan autismikirjon nuoren toimintaterapiaa : vuorovaikutus ja interventiokeinot autismikirjon nuoren kanssa

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee autismikirjon nuorten ja toimintaterapeuttien vuorovaikutussuhteita sekä toimintaterapiassa käytettäviä interventiomenetelmiä näiden nuorten kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaiset vuorovaikutustavat ja interventiot ovat hyödyllisiä terapiasuhteessa autismikirjon nuorten kanssa ja mitä tietoa aiheesta on jo olemassa kirjallisuudessa. Opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksena käyttäen systemaattista tiedonhakua.

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan Nuorisopsykiatrian kanssa, ja tulokset ovat hyödynnettävissä kaikille Helsingin yliopistollisessa sairaalassa nuorisopsykiatrian linjalla työskenteleville toimintaterapeuteille, ja muille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.

Tulokset osoittavat, että aktiivinen kuuntelu ja asianmukainen vastaaminen ovat keskeisiä tekijöitä terapiasuhteen rakentumisessa autismikirjon nuorten kanssa. Toimintaterapeutit voivat tukea nuorten kommunikaatiota, itsenäisyyttä ja toiminnanohjausta erilaisten harjoitusten ja tehtävien avulla. Ryhmämuotoiset interventiot ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi monilla osa-alueilla, kuten sosiaalisten taitojen kehittämisessä ja mielialan hallinnassa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ryhmämuotoiset interventiot tarjoavat turvallisen ympäristön nuorten kehitykselle ja vuorovaikutustaitojen harjoittelulle. Terapeuttisen suhteen kehittäminen vaatii herkkyyttä ja ymmärrystä nuoren yksilöllisiä tarpeita kohtaan. Lisäksi monialainen yhteistyö ja vaihtoehtoisten viestintästrategioiden opetus ovat tärkeitä tekijöitä terapiassa.

Tämän opinnäytetyön tulokset voivat ohjata toimintaterapeuttien käytännön työtä autismikirjon nuorten kanssa ja auttaa ymmärtämään, miten erilaiset interventiot voivat tukea nuorten kehitystä ja hyvinvointia. Jatkotutkimus ja käytännön seuranta ovat tarpeen tehokkaiden käytäntöjen kehittämiseksi ja vahvistamiseksi.

This thesis explores the relationships between adolescents on the autism spectrum and occupational therapists, as well as intervention methods used in occupational therapy with these adolescents. The purpose of the thesis was to examine what kinds of interactions and interventions are beneficial in the therapeutic relationship with adolescents on the autism spectrum and to review existing literature on the subject. The thesis was conducted as a literature review using systematic data collection.

The thesis was conducted in collaboration with the adolescent psychiatry department at Helsinki university hospital, and the findings can be utilized by all occupational therapists working in the adolescent psychiatry department of Helsinki university hospital, as well as other professionals in the social and healthcare sectors.

The results indicate that active listening and appropriate responses are key factors in building a therapeutic relationship with adolescents on the autism spectrum. Occupational therapists can support adolescents' communication, independence, and executive functioning through various exercises and tasks. Group-based interventions have proven to be highly effective in many areas, such as developing social skills and managing mood.

In conclusion, group-based interventions provide a safe environment for adolescents' development and practicing of interpersonal skills. Developing a therapeutic relationship requires sensitivity and understanding of the individual needs of the adolescent. Additionally, interdisciplinary collaboration and teaching alternative communication strategies are important factors in therapy.

The findings of this thesis can guide the practical work of occupational therapists with adolescents on the autism spectrum and help understand how various interventions can support their development and well-being. Further research and practical monitoring are needed to develop and strengthen effective practices.