Manuaaliterapian vaikutus kaularankaperäiseen päänsärkyyn – integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Hellas, Joanna; Palo-oja, Pinja (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052113870
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052113870
Tiivistelmä
Päänsärky on yleinen vaiva maailmanlaajuisesti ja noin 50 % maailman aikuisväestöstä on kärsinyt päänsärystä vähintään kerran viimeisen vuoden aikana. Se vaikuttaa yksilöllisesti sekä yhteiskunnallisesti. Päänsärky on oireena epäspesifi ja sen syyt ovat moninaiset.
Kaularankaperäistä päänsärkyä kokee arvioilta 0,4–2,5 % maailmanväestöstä ja noin 15–20 %:lla se on kroonistunut. Tämä päänsärkytyyppi johtuu kaularangan alueella olevasta toimintahäiriöstä eli päänsärky on sekundaarinen oire. Kaularankaperäistä päänsärkyä aiheuttaa ylemmän kaularangan (C0–C3) rakenteiden ärsytys, joka voi aiheuttaa kipua niskaan ja pään alueelle.
Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Opinnäyte-työn tarkoituksena oli tutkia manuaaliterapian vaikutusta kaularankaperäisen pääsäryn hoidossa. Alkuperäistutkimuksia haettiin seuraavista tietokannoista: Cinalh, PEDro, PubMed, ScienceDirect ja SPORTDiscus. Tutkimukset käsiteltiin hyödyntäen sisäänotto- ja ulossulkukriteereitä. Tutkimukseen valikoitui 11 tutkimusta, joissa käsiteltiin kaularankaperäisen päänsäryn hoitoa manuaalisin keinoin.
Tässä tutkimuksessa ei saatu selvitettyä manuaaliterapian vaikutusmekanismia kaularankaperäisen päänsäryn hoidossa. Kaikki 11 tutkimusta käsittelivät erilaisten hoitomuotojen vaikuttavuutta kaularankaperäisen päänsäryn hoidossa. Suurin osa tutkimuksista käsitteli erilaisia mobilisointitekniikoita, ja tämä havaittiin tehokkaaksi hoitotavaksi kaularankaperäisen päänsäryn hoidossa. Positiivista vaikutusta havaittiin kivun intensiteetissä, toimintakyvyssä sekä päänsäryn esiintymistiheydessä. Päänsäryn kestossa ei havaittu muutosta.
Kaularankaperäistä päänsärkyä kokee arvioilta 0,4–2,5 % maailmanväestöstä ja noin 15–20 %:lla se on kroonistunut. Tämä päänsärkytyyppi johtuu kaularangan alueella olevasta toimintahäiriöstä eli päänsärky on sekundaarinen oire. Kaularankaperäistä päänsärkyä aiheuttaa ylemmän kaularangan (C0–C3) rakenteiden ärsytys, joka voi aiheuttaa kipua niskaan ja pään alueelle.
Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Opinnäyte-työn tarkoituksena oli tutkia manuaaliterapian vaikutusta kaularankaperäisen pääsäryn hoidossa. Alkuperäistutkimuksia haettiin seuraavista tietokannoista: Cinalh, PEDro, PubMed, ScienceDirect ja SPORTDiscus. Tutkimukset käsiteltiin hyödyntäen sisäänotto- ja ulossulkukriteereitä. Tutkimukseen valikoitui 11 tutkimusta, joissa käsiteltiin kaularankaperäisen päänsäryn hoitoa manuaalisin keinoin.
Tässä tutkimuksessa ei saatu selvitettyä manuaaliterapian vaikutusmekanismia kaularankaperäisen päänsäryn hoidossa. Kaikki 11 tutkimusta käsittelivät erilaisten hoitomuotojen vaikuttavuutta kaularankaperäisen päänsäryn hoidossa. Suurin osa tutkimuksista käsitteli erilaisia mobilisointitekniikoita, ja tämä havaittiin tehokkaaksi hoitotavaksi kaularankaperäisen päänsäryn hoidossa. Positiivista vaikutusta havaittiin kivun intensiteetissä, toimintakyvyssä sekä päänsäryn esiintymistiheydessä. Päänsäryn kestossa ei havaittu muutosta.