Nuorten tupakoinnin ja nuuskan käytön lopettamiseen kannustavan Erovirasto-sovelluksen käytettävyystestaus : kehittämissuunnitelma
Suomi, Jenni (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052113881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052113881
Tiivistelmä
Tupakka- ja nikotiinituotteet ovat edelleen maailmassa eniten käytettyjä riippuvuutta aiheuttavia aineita. Suomessa tupakointi on vähentynyt 20 viime vuoden aikana, mutta nuuskan käyttö on lisääntynyt nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorille suunnatun tupakoinnin ja nuuskan käytön lopettamiseen kannustavan Erovirasto-sovelluksen tarkoituksenmukaisuutta ja sen kehittämistarpeita. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi Erovirasto-sovelluksen kehittämissuunnitelma Syöpäjärjestöille. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on edistää Erovirasto-sovelluksen toimivuutta tupakoinnin ja nuuskan käytön lopettamisen tukena. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös selvittää sovelluksen käyttäjien muita toiveita lopettamisen tueksi.
Opinnäytetyön lähestymistapana käytettiin palvelumuotoilun tuplatimanttimallia. Tuplatimanttimallin löydä-vaiheessa tutkimusaineiston keräämiseen käytettiin Webropol-verkkokyselyä. Kyselyn avulla haluttiin selvittää Erovirasto-sovelluksen käyttäjien mielipiteitä sovelluksen tarkoituksenmukaisuudesta tupakoinnin ja nuuskan käytön lopettamisessa. Likert-asteikolliset vastaukset analysoitiin kuvailevia tilastollisia menetelmiä käyttäen. Tuplatimanttimallin määritä-vaiheessa avoimet kysymykset analysoitiin teemoittelemalla. Kyselyn vastausten analysoinnin jälkeen kehitä-vaiheessa Syöpäjärjestöjen asiantuntijoille järjestettiin virtuaalinen ideariihi, jonka tarkoituksena oli muotoilla kehittämisehdotuksia Erovirasto-sovellukseen. Ideariihen tulokset analysoitiin teemoittelemalla. Ideariihen tulosten pohjalta luotiin kehittämisehdotukset Erovirasto-sovellukselle. Tuota-vaiheessa kehittämisehdotusten onnistumista mitattiin NPS-kyselyllä.
Opinnäytetyön tulokset ovat suuntaa antavia verkkokyselyn pienen otoskoon vuoksi. Verkkokysely nosti esiin sovelluksen vahvuudet, mutta myös joitakin kehittämiskohteita. Tulosten perusteella oli kuitenkin mahdollista tehdä johtopäätös, että Erovirasto-sovellus on tarkoituksenmukainen ja vastaa pääosin sille asetettuihin tavoitteisiin. Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt kehittämissuunnitelma tarjoaa Syöpäjärjestöille kehittämisehdotuksia Erovirasto-sovellukselle. NPS-kyselyn perusteella kehittämisehdotusten laadinnassa onnistuttiin hyvin.
Opinnäytetyön lähestymistapana käytettiin palvelumuotoilun tuplatimanttimallia. Tuplatimanttimallin löydä-vaiheessa tutkimusaineiston keräämiseen käytettiin Webropol-verkkokyselyä. Kyselyn avulla haluttiin selvittää Erovirasto-sovelluksen käyttäjien mielipiteitä sovelluksen tarkoituksenmukaisuudesta tupakoinnin ja nuuskan käytön lopettamisessa. Likert-asteikolliset vastaukset analysoitiin kuvailevia tilastollisia menetelmiä käyttäen. Tuplatimanttimallin määritä-vaiheessa avoimet kysymykset analysoitiin teemoittelemalla. Kyselyn vastausten analysoinnin jälkeen kehitä-vaiheessa Syöpäjärjestöjen asiantuntijoille järjestettiin virtuaalinen ideariihi, jonka tarkoituksena oli muotoilla kehittämisehdotuksia Erovirasto-sovellukseen. Ideariihen tulokset analysoitiin teemoittelemalla. Ideariihen tulosten pohjalta luotiin kehittämisehdotukset Erovirasto-sovellukselle. Tuota-vaiheessa kehittämisehdotusten onnistumista mitattiin NPS-kyselyllä.
Opinnäytetyön tulokset ovat suuntaa antavia verkkokyselyn pienen otoskoon vuoksi. Verkkokysely nosti esiin sovelluksen vahvuudet, mutta myös joitakin kehittämiskohteita. Tulosten perusteella oli kuitenkin mahdollista tehdä johtopäätös, että Erovirasto-sovellus on tarkoituksenmukainen ja vastaa pääosin sille asetettuihin tavoitteisiin. Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt kehittämissuunnitelma tarjoaa Syöpäjärjestöille kehittämisehdotuksia Erovirasto-sovellukselle. NPS-kyselyn perusteella kehittämisehdotusten laadinnassa onnistuttiin hyvin.