Viktiga faktorer för förändringsprocessen gällande hälsofrämjande livsvanor

Abstract

Hälsa kan ses som en av de viktigaste resurser vi har. För att kunna uppnå hälsa, måste vi kunna förändra våra livsvanor. Förändringar av hälsofrämjande beteende är dock inte lätt. Anammande av nya hälsofrämjande beteenden kan ta fem månader upp till sex år och återfall är vanliga. Syftet med detta masterarbete är att söka en djupare förståelse för lyckade förändringsprocesser vad gäller hälsofrämjande livsvanor bland friska personer. Denna forskning strävar till att utreda vilka faktorer som påverkar förändringsprocessen. Studien är en kvalitativ intervjustudie. Studiens teoretiska referensram stöder sig på empowerment, salutogenes och hälsoaktionsmodellen. Datainsamlingen skedde genom fokusgruppintervjuer. Informanterna har rekryterats bland vuxna friska personer, som varit inne på sin sista kursdel av Aslak rehabilitering och som under Aslak rehabiliteringen har uppnått en eller flera av sina egna uppsatta målsättningar. Tio informanter uppdelade på två grupper har intervjuats. Fokus har riktats in på forskningsämnet genom halvstrukturerade, öppna frågor. Resultatet har analyserats som innehållsanalys med en vad Krueger och Casey (2009) kallar för classic approach. För väckande av intention till förändring av beteende, har informanterna talat om faktorer som: möjlighet att delta i rehabilitering och få en brytning i vardagsrutiner. Vilja att ta ansvar för sin egen hälsa och ge sig själv en möjlighet att förändras. Fakta om bl.a. risker med ohälsosamma levnadsvanor och sätt att leva mer hälsosamt. Stöd men med en självbestämmande rätt till vad och hur beteende skall förändras. För anammande av det nya beteendet lyfter informanterna fram följande faktorer: Positiva erfarenheter och upplevelser samt stärkning av självförtroende och självaktning. Stöd av andra personer och grupper. Stärkt intresse för den egna hälsan och en upplevelse av att ha rätt att satsa på sig själv. Tidsplanering och att införa förändringar som passar in i vardagen och arbetslivet. En lyckad förändringsprocess verkar leda till en positiv spiral, där personens självförtroende stärks såväl som hennes empowerment styrka och känsla av sammanhang.

Health can be considered one of our most important resources. In order to reach a decent health level we must be able to change our habits of living. But changes in health related behaviour, is not that simple. Acceptance of new health related behaviour can take from five months up to six years and relapse is common. The aim of this master’s thesis is to grasp a deeper understanding, related to successful processes of change according to health related habits of living among healthy people. This research wants to find out which factors influence the change process. The study is a qualitative interview study. The theoretical frame of reference rests on empowerment, salutogenesis and a health action plan-model. Gathering of data was done through interviews in focus groups. The informants were recruited among adult people being on their last course of Aslak rehabilitation and who on the Aslak rehabilitation had achieved one or more of the goals set by themselves. Two focus groups, five persons each, have been interviewed. Focus has been directed towards the research subject through half structured open questions. The result has been analysed as a contents analysis with a classical approach. To awaken the behavioural intention of change the informants have discussed factors as: possibilities to participate in rehabilitation and taking brakes in daily routines. The will to take the responsibility for ones owns health and give oneself a chance to change. Information, among others, of the risks of unhealthy lifestyle and of ways to a more healthy living. Support, but with the sovereignty to what and how the behaviour shall change. For the acceptance of new behaviour the informants highlights the following: Positive experiences and adventures and the strengthening of self-confidence and self-respect. Support by other people and groups. Intensified interest in one’s own health and an experience to have the right to back up oneself. Time management and bringing in changes which fits into daily life and workday. A successful process of change seems to lead to a positive spiral, where a person’s self-confidence is strengthened likewise her empowerment and feelings of coherence.

Terveyttä voidaan pitää yhtenä tärkeimmistä voimavaroistamme. Saavuttaaksemme hyvän terveyden meidän täytyy pystyä muuttamaan elämäntapojamme. Muutokset terveyttä edistävissä käyttäytymistavoissa eivät ole helppoja. Uusien terveyttä edistävien tapojen omaksuminen voi ajallisesti kestää viidestä kuukaudesta kuuteen vuoteen ja uusiutuminen on tavallista. Tämän lopputyön tarkoituksena on syventää ymmärrystä, terveyttä edistävien elämäntapojen muutosprosessien onnistumisista, terveiden ihmisten kohdalla. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat muutosprosessiin. Tutkimus on laadullinen haastattelututkimus. Tutkimuksen teoreettinen vertailupohja nojautuu voimaantumiseen, salutogeninseen näkökantaan ja The health action plan malliin. Aineiston kokoaminen tapahtui haastatteluina fokusryhmissä. Haastateltavat on rekrytoitu terveiden ihmisten joukosta, jotka osallistuivat viimeiselle jaksolle Aslak kuntoutusohjelmassa ja jotka Aslak kuntoutuksen aikana ovat saavuttaneet yhden taikka useamman itse asettamistaan tavoitteista. Kymmenen henkilöä kahdessa ryhmässä on haastateltu. Fokus on suunnattu tutkimusaiheeseen puolistrukturoitujen avointen kysymysten muodossa. Tulos on analysoitu sisällönanalyysina ja ns. klassisella lähestymistavalla Krueger ja Casey (2009) mukaan. Käyttäytymisen muutostarpeen aikaansaamiseksi, haastateltavat ovat keskustelleet tekijöistä kuten: mahdollisuuksista osallistua kuntoutukseen ja irtautumiseen arjesta. Halu ottaa vastuuta omasta terveydestään ja antaa itselleen mahdollisuus muuttua. Tietoa mm. epäterveellisten elämäntapojen riskeistä ja tavoista elää terveellisemmin. Tukea, mutta itsemääräämisoikeudella siihen, mitä ja miten muutos tapahtuu. Uuden käyttäytymisen omaksumisessa haastateltavat nostavat esille seuraavat tekijät: Myönteiset kokemukset ja tapahtumat sekä itsevarmuuden ja itsekunnioituksen vahvistumisen. Muitten ihmisten ja ryhmien tuen. Lisääntyneeseen mielenkiintoonsa omaa terveyttänsä kohtaan ja elämykseensä siitä, että heillä on oikeus panostaa itseensä. Ajan hallinta ja muutosten sopiva sovittaminen arkeen ja työelämään. Onnistunut muutosprosessi näyttää johtavan myönteiseen kierteeseen, jossa henkilön itseluottamus vahvistuu kuten myös hänen voimaantumisensa ja tunne johdonmukaisuudesta.