Onnistuvan työkykyjohtamisen edellytykset
Takala, Leila (2024)
Takala, Leila
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214275
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214275
Tiivistelmä
Onnistuvan työkykyjohtamisen keinoin voidaan lisätä työntekijöiden työhyvinvointia ja ennaltaehkäistä ja vähentää työntekijöiden työkykyongelmia ja ennenaikaista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mikä organisaatio X:n esihenkilöiden kokemuksen mukaan mahdollistaa onnistuvan työkykyjohtamisen ja minkälaisia tietoja, taitoja ja tekoja onnistuva työkykyjohtaminen esihenkilöltä edellyttää.
Tutkimus toteutettiin Mixed Methods Research -menetelmällä, yhdistämällä laadullinen ja määrällinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, jossa oli sekä määrällistä tutkimusaineistoa tuottavia strukturoituja monivalintakysymyksistä, että laadullista aineistoa tuottavia avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin harkinnanvaraista otantaa käyttäen 154 organisaatio X:n esihenkilölle. Tutkimusaineistot analysoitiin faktori- ja pääkomponenttianalyysin, sekä laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan onnistuvan työkykyjohtamisen taustalta löytyy erityisesti kaksi tekijää: työntekijän terveydentilan mukaan räätälöity työaika, sekä aktiivinen ja vaikuttava esihenkilötyö. Vuorovaikutteinen ja valmentava johtamistapa, säännöllinen työtuntikäytäntö, kyky tunnistaa työkykyongelmien varhaisia merkkejä ja rohkeus puuttua asioihin oikea-aikaisesti ovat aktiivisen ja vaikuttavan esihenkilötyön elementtejä. Työntekijän ja esihenkilön välinen aktiivinen vuorovaikutus, sekä työntekijän oma motivaatio hoitaa työkykyasiaansa ovat oleellisimmat onnistuvan työkykyjohtamisen mahdollistavat asiat. Myös esihenkilön omalla sinnikkyydellä ja pitkäjänteisyydellä on tutkimuksen mukaan merkitystä työkykyjohtamisen onnistumisessa. Onnistuva työkykyjohtaminen edellyttää esihenkilöltä paitsi hyvään johtamiseen yleisesti kuuluvia taitoja ja tekoja, myös tietoa ja ymmärrystä organisaation työkykyprosesseista, työsuojelulainsäädännöstä, sekä sairauksista ja niistä kuntoutumisesta. Hyvät vuorovaikutus- ja tunnetaidot, kyky toimia valmentavasti ja rohkeus ottaa asioita puheeksi ovat työkykyjohtamisessa onnistuvan esihenkilön oleellisia taitoja.
Onnistuva työkykyjohtaminen edellyttää esihenkilön ja työntekijän säännöllistä keskustelua, työkykyongelman varhaista tunnistamista ja tilanteen mukaan räätälöityjä yksilöllisiä ratkaisuja. Työkykyjohtamisessa onnistuva esihenkilö tunnistaa työntekijän terveydentilan mukaan räätälöidyn työajan merkityksen työkyvyn tukemisessa ja suhtautuu osasairauspoissaoloon ja muihin osa-aikatyöratkaisuihin kannustavasti. Työpaikalla tulisi kiinnittää huomiota esihenkilöiden työkykyosaamiseen ja vahvistaa sitä esihenkilöiden yksilöllisen tarpeen mukaan. Työkykyasioihin liittyvän ohjeistuksen tulisi olla käytännönläheistä, lisäksi esihenkilöt hyötyvät vertaistuesta. Myös selkeä työkykyprosessi ja esihenkilöille tarjolla oleva HR-asiantuntijoiden tuki mahdollistavat onnistuvan työkykyjohtamisen.
Tutkimus toteutettiin Mixed Methods Research -menetelmällä, yhdistämällä laadullinen ja määrällinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, jossa oli sekä määrällistä tutkimusaineistoa tuottavia strukturoituja monivalintakysymyksistä, että laadullista aineistoa tuottavia avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin harkinnanvaraista otantaa käyttäen 154 organisaatio X:n esihenkilölle. Tutkimusaineistot analysoitiin faktori- ja pääkomponenttianalyysin, sekä laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan onnistuvan työkykyjohtamisen taustalta löytyy erityisesti kaksi tekijää: työntekijän terveydentilan mukaan räätälöity työaika, sekä aktiivinen ja vaikuttava esihenkilötyö. Vuorovaikutteinen ja valmentava johtamistapa, säännöllinen työtuntikäytäntö, kyky tunnistaa työkykyongelmien varhaisia merkkejä ja rohkeus puuttua asioihin oikea-aikaisesti ovat aktiivisen ja vaikuttavan esihenkilötyön elementtejä. Työntekijän ja esihenkilön välinen aktiivinen vuorovaikutus, sekä työntekijän oma motivaatio hoitaa työkykyasiaansa ovat oleellisimmat onnistuvan työkykyjohtamisen mahdollistavat asiat. Myös esihenkilön omalla sinnikkyydellä ja pitkäjänteisyydellä on tutkimuksen mukaan merkitystä työkykyjohtamisen onnistumisessa. Onnistuva työkykyjohtaminen edellyttää esihenkilöltä paitsi hyvään johtamiseen yleisesti kuuluvia taitoja ja tekoja, myös tietoa ja ymmärrystä organisaation työkykyprosesseista, työsuojelulainsäädännöstä, sekä sairauksista ja niistä kuntoutumisesta. Hyvät vuorovaikutus- ja tunnetaidot, kyky toimia valmentavasti ja rohkeus ottaa asioita puheeksi ovat työkykyjohtamisessa onnistuvan esihenkilön oleellisia taitoja.
Onnistuva työkykyjohtaminen edellyttää esihenkilön ja työntekijän säännöllistä keskustelua, työkykyongelman varhaista tunnistamista ja tilanteen mukaan räätälöityjä yksilöllisiä ratkaisuja. Työkykyjohtamisessa onnistuva esihenkilö tunnistaa työntekijän terveydentilan mukaan räätälöidyn työajan merkityksen työkyvyn tukemisessa ja suhtautuu osasairauspoissaoloon ja muihin osa-aikatyöratkaisuihin kannustavasti. Työpaikalla tulisi kiinnittää huomiota esihenkilöiden työkykyosaamiseen ja vahvistaa sitä esihenkilöiden yksilöllisen tarpeen mukaan. Työkykyasioihin liittyvän ohjeistuksen tulisi olla käytännönläheistä, lisäksi esihenkilöt hyötyvät vertaistuesta. Myös selkeä työkykyprosessi ja esihenkilöille tarjolla oleva HR-asiantuntijoiden tuki mahdollistavat onnistuvan työkykyjohtamisen.