Henkirikoksesta tuomitseminen ilman ruumista - käräjäoikeuksien näkökulmasta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan käräjäoikeuksien tuomioiden avulla tekijöitä, joiden avulla henkirikoksesta on pystytty tuomitsemaan ilman uhrin ruumiin löytymistä. Opinnäytetyössä selvitetään, miten aihetta käsittelevät tuomiot rakentuvat ja millaista näyttöä langettavat tuomiot sisältävät. Tutkimusongelman myötä opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi on valittu kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä. Aineistoa on kerätty valmiista kirjallisesta materiaalista ja haastattelusta. Tutkimuksen päämenetelmänä on käytetty vertailevaa tutkimusta, jonka ohessa on hyödynnetty tapaustutkimusta sekä aineistoa on analysoitu tyypittelemällä. Opinnäytetyön tarkoituksena on vertailla tuomioita tutkimuskysymysten pohjalta sekä löytää vastauksia tutkimusongelmaan.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa perehdytään rikosprosessiin ja sen vaiheisiin, rikostuomion rakentumiseen, todistelun ja näytön arviointiin, rikosnimikkeisiin rikoslain 21. luvusta sekä henkilöiden katoamiseen Suomessa. Teoriaosuutta voidaan pitää laajana, mikä sisältää runsaasti erilaista tietoa aihealueesta. Teoriaosuus on koottu lainopin ja muun oikeuskirjallisuuden ympärille, ja tietoa on hankittu suoraan alan ammattilaisilta. Teoriaosuuden tehtävänä on toimia perusteellisena tietopohjana ennen tutkimuksen suorittamista.

Ennen vertailun aloittamista tutkimuskohteet on avattu riittävällä laajuudella, jotta niistä on tunnistettu kaikki tarvittavat yhtäläisyydet ja eroavaisuudet. Tutkimuksessa on havaittu, että tuomiot rakentuvat samalla logiikalla, mutta sisällöllisesti niissä on merkittäviä eroavaisuuksia. Siksi tuloksista käy ilmi, että tuomioita voidaan pitää yksilöllisinä kokonaisuuksina, joita yhdistävät vain tietyt tekijät. Tuomiot on ratkaistu välillisen todistelun avulla, jossa on edellytetty vapaata päätösharkintaa, yleisiä kokemussääntöjä ja lain soveltamista. Tuomioiden näyttökynnys on perustunut riittävään näyttöön eikä syytetyn syyllisyydestä ole jäänyt varteenotettavaa epäilyä.