Alihankintaprosessin tehostaminen : case Senop Oy
Mutka, Markus (2024)
Mutka, Markus
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052315081
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052315081
Tiivistelmä
Alihankintaprosessilla on merkittävä vaikutus yritysten talouteen ja sen tuomaan kilpailukykyyn. Tehokkaaksi viritetty alihankintaprosessi voi olla yritykselle merkittävä ulkoinen resurssi luoden lisäarvoa asiakkaalle. Opinnäytetyön tehtävänä oli tutkia Senop Oy:n alihankintaprosessin nykytilaa ja millä toimenpiteillä prosessia voitaisiin tehostaa. Osana nykytilatutkimusta ja prosessin tehostamista selvittiin jatkuvan parantamisen menetelmien hyödyntämistä alihankintaprosessiin liittyvässä tekemisessä.
Tutkimus toteutettiin empiirisenä tutkimuksena, hyödyntäen laadullisia sekä määrällisiä menetelmiä. Toteutus tapahtui kahdessa vaiheessa, tietoa kerättiin ensin kyselyillä sekä kyselyiden tuottamaa tietoa tarkennettiin haastatteluilla, aktiivisella havainnoinnilla sekä tutkimalla toimeksiantajayrityksen prosessikuvauksia. Kyselyistä ja haastatteluista saatu data analysoitiin ja tulosten perusteella luotiin kuva alihankintaprosessin nykytilasta sekä ehdotettiin kehitysehdotuksia. Kehitysehdotuksia varten rakennettiin teemoittainen yhteenveto toistuneista huomioista, joiden kautta käsiteltiin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmäläisten näkemyksiä.
Haastatteluita sekä kyselyä verrattiin nykyiseen prosessikuvaukseen ja jokaiselle epäkohdalle luotiin kehitysehdotuksensa. Haastatteluiden perusteella selvitettiin, että suurimpana kehityskohteena on yrityksen sisäinen vastuujako alihankintaprosessin eri toimista optroniikan liiketoiminta-alueella. Muilta liiketoiminta-alueiden osilta alihankintaprosessi miellettiin toimivaksi kokonaisuudeksi. Haastatteluiden muuna tietona selvisi, että alihankintaprosessin prosessikuvaus ei ole kovin selkeä niin ulkoisten kuin sisäisten sidosryhmäläisten puolesta.
Kehitysehdotuksien puolesta tuodaan esille ideoita alihankintaprosessin tehostamiseksi, mutta myös suositellaan jatkuvan parantamisen menetelmistä prosessijohtamisen filosofiaa.
Tutkimus toteutettiin empiirisenä tutkimuksena, hyödyntäen laadullisia sekä määrällisiä menetelmiä. Toteutus tapahtui kahdessa vaiheessa, tietoa kerättiin ensin kyselyillä sekä kyselyiden tuottamaa tietoa tarkennettiin haastatteluilla, aktiivisella havainnoinnilla sekä tutkimalla toimeksiantajayrityksen prosessikuvauksia. Kyselyistä ja haastatteluista saatu data analysoitiin ja tulosten perusteella luotiin kuva alihankintaprosessin nykytilasta sekä ehdotettiin kehitysehdotuksia. Kehitysehdotuksia varten rakennettiin teemoittainen yhteenveto toistuneista huomioista, joiden kautta käsiteltiin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmäläisten näkemyksiä.
Haastatteluita sekä kyselyä verrattiin nykyiseen prosessikuvaukseen ja jokaiselle epäkohdalle luotiin kehitysehdotuksensa. Haastatteluiden perusteella selvitettiin, että suurimpana kehityskohteena on yrityksen sisäinen vastuujako alihankintaprosessin eri toimista optroniikan liiketoiminta-alueella. Muilta liiketoiminta-alueiden osilta alihankintaprosessi miellettiin toimivaksi kokonaisuudeksi. Haastatteluiden muuna tietona selvisi, että alihankintaprosessin prosessikuvaus ei ole kovin selkeä niin ulkoisten kuin sisäisten sidosryhmäläisten puolesta.
Kehitysehdotuksien puolesta tuodaan esille ideoita alihankintaprosessin tehostamiseksi, mutta myös suositellaan jatkuvan parantamisen menetelmistä prosessijohtamisen filosofiaa.