Aineettoman palkitsemisen hyödyntäminen lähiesihenkilötyössä työntekijöiden työhyvinvoinnin ja motivaation lisäämiseksi

Abstract

Henkilöstö on organisaation suurin voimavara. Opinnäytetyön taustalla on kohdeorganisaation tavoite kehittää työntekijöiden palkitsemisen kokemusta. Tarve kehittämiselle on noussut organisaation teettämistä työhyvinvointikyselyistä. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää miten esihenkilö voi aineettoman palkitsemisen keinoin lisätä työntekijöiden motivaatiota ja työhyvinvointia.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui työhyvinvoinnin kokonaisuudesta, aineettoman palkitsemisen kokonaisuudesta työelämässä, motivaation syntyyn vaikuttavista tekijöistä, sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta sekä lähiesihenkilötyön merkityksestä työelämässä.

Tutkimusote opinnäytetyössä oli laadullinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelukysymykset johdettiin teoriapohjan kolmen teeman alta. Teemoina olivat työhyvinvointi, motivaatio sekä esihenkilötyö. Haastatteluissa käsiteltiin teemoja peilaten niitä aineettomiin palkitsemiskeinoihin. Näkökulma oli työntekijänäkökulma. Teemahaastatteluun osallistui kahdeksan henkilöä, jotka edustivat eri ikäryhmiä. Tutkimuksessa noudatettiin eettisiä ja laadullisia periaatteita. Haastateltujen tietoja käsiteltiin anonyymisti kaikissa tutkimuksen vaiheissa.

Tutkimuksen tuloksissa kävi ilmi, että aineettomat palkitsemiskeinot olivat monelle vieraita. Haastattelut toivat kuitenkin näkyväksi, että useimmat keinot olivat käytössä. Haastatellut olivat hyvin motivoituneita työhön ja työ tuotti heille enemmän iloisia tunteita kuin negatiivisia tunteita. Haastatellut viihtyivät työssä ja he arvostivat itse omaa työtään. Työ itsessään tarjosi heille sopivasti haasteita ja vaihtelua. Tulosten perusteella voidaan todeta, että työnteon joustavat järjestelyt olivat haastatelluille tärkein aineettoman palkitsemisen muoto. Positiivinen palaute ja osaamisen kehittämisen mahdollisuus lisäsivät motivaatiota ja työhyvinvointia. Esihenkilön koettiin arvostavan osastonsihteerin työtä ja pitävän työntekijöiden puolia. Palautetta saatiin, mutta sitä toivottiin enemmän, samoin toivottiin esihenkilön edelleen lisäävän osastonsihteerityön arvostusta eri yhteyksissä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että esihenkilön rooli on merkittävä aineettoman palkitsemisen toteuttamisessa ja esillä pitämisessä. Esihenkilö voi omalla toiminnallaan lisätä motivaatiota ja työhyvinvointia käyttämällä aineettomia palkitsemiskeinoja.