Suomea toisena kielenä puhuvien lasten neuropsykiatristen piirteiden tunnistaminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja syventyä siihen, miten suomea toisena kielenä puhuvia lapsia, joilla on neuropsykiatrisia piirteitä, voidaan tukea varhaiskasvatuksessa ja miten näitä piirteitä voidaan tunnistaa lapsessa, jonka kanssa ei ole yhteistä kieltä. Lisäksi tavoitteena oli lisätä tietoisuutta aiheesta, jotta jokainen lapsi saisi tarvitsemaansa apua ja tukea varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Vantaan päivähoidon toimintayksikkö. Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli tuottaa opas toimintayksikön käyttöön ja toiminnan tueksi. Opas sisältää informaatiota sekä neuropsykiatristen piirteiden tunnistamiseen, että niiden tukemiseen. Oppaasta löytyy myös erilaisia tukivälineitä sekä hyödyllisiä sivustoja aiheeseen liittyen. Opinnäytetyön tietoperustana on käytetty erilaisia ajankohtaisia ja luotettavia lähteitä, kuten varhaiskasvatussuunnitelman perusteita sekä varhaiskasvatuslakia. Lisäksi tietoperustana on käytetty haastatteluja, jotka on toteutettu yhteistyössä toimeksiantajan kanssa.

Opinnäytetyön aiheeseen perehtyessä huomattiin, ettei kyseistä aihetta ole aikaisemmin tutkittu. Sekä suomi toisena kielenä-aihetta että neuropsykiatrisia piirteitä on tutkittu erillisinä aiheina, mutta ei yhtenä kokonaisuutena. Aiheeseen perehtyminen on perusteltua ja ajankohtaista, sillä maahanmuuttajataustaisten perheiden ja lasten määrä päiväkodeissa kasvaa jatkuvasti. Opinnäytetyön yhteydessä toteutettujen haastattelujen perusteella voitiin päätellä, että varhaiskasvatuksen työntekijät ovat kiinnostuneita oppimaan lisää suomea toisena kielenä puhuvien lasten neuropsykiatristen piirteiden tunnistamisesta ja lasten tukemisesta. Haastatteluvastauksista kävi myös ilmi, että muuttuvassa ja monikulttuurisessa varhaiskasvatuksen arjessa tarvitaan jatkuvasti uusia ratkaisuja ja tapoja toimia lasten kanssa.