Pystygeometriasovelluksen kehittäminen raideliikenteeseen
Tirkkonen, Teemu (2024)
Tirkkonen, Teemu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716066
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716066
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä sovellus junankuljettajille. Sovelluksella nähdään muun muassa raiteen ala- ja ylämäet, ratakilometrit sekä junaan liittyviä tietoja. Opinnäytetyössä avattiin myös pystygeometrian näkyvyyttä raideliikenteessä. Tietoja käytettiin myöhemmin tukena sovelluksen kehityksessä. Sovellus tehtiin raideliikenteessä toimivalle yritykselle noin kolmen kuukauden aikana. Tavoitteena oli saada sovellus testaukseen asiakkaalle. Tässä onnistuttiin ja suurin osa asiakkaan toiveista toteutettiin. Lisäksi sovelluksen tuli pystyä korvaamaan asiakkaan nykyinen järjestelmä. Sovelluksen kehitykseen käytettiin pääasiassa JavaScript-ohjelmointikieltä ja React-kirjastoa.
Projektin aikana kohdattiin muutamia ongelmia. Alkuvaiheessa ongelmana oli ratakilometrien pituus- ja leveyspiirien arvojen saaminen front-endin kuvaajaan. Asia kuitenkin ratkaistiin back-endin puolella. Osasta ratakilometrejä puuttui myös korkeusarvot, jotka ratkaistiin interpoloinnin avulla. Seuraavaksi selvitettiin, miten junan sijainti, ratakilometrit ja pituuskaltevuudet saatiin kuvaajalle. Ratakilometrit sijoitettiin vaaka-akselille. Kuvaajasta löytyneen elementin avulla pituuskaltevuudet sijoitettiin vastaavan ratakilometrin kohdalle. Projektin aikana mikään ongelma ei jäänyt ratkaisemattomaksi ja vaaditut ominaisuudet saatiin toteutettua.
Johtopäätöksenä todettiin, että tämänkaltaisen sovelluksen tekeminen vaatii hyvää taustatutkimusta ja suunnittelua. Joidenkin tietojen hyödyntäminen oli monimutkaisempaa kuin ajateltiin, ja projektin edetessä haluttuja ominaisuuksia muutettiin tarpeiden mukaan. Kuvaajaan tehtiin muun muassa 1,5 km:n ja 10 km:n näkymät, joita ei oltu alun perin suunniteltu. Projekti tuotti toimivan sovelluksen, joka toimitettiin asiakkaalle. Testaus jäi kuitenkin vähälle, joten laajempien testien jälkeen sovelluksen kehitystä voidaan jatkaa.
Projektin aikana kohdattiin muutamia ongelmia. Alkuvaiheessa ongelmana oli ratakilometrien pituus- ja leveyspiirien arvojen saaminen front-endin kuvaajaan. Asia kuitenkin ratkaistiin back-endin puolella. Osasta ratakilometrejä puuttui myös korkeusarvot, jotka ratkaistiin interpoloinnin avulla. Seuraavaksi selvitettiin, miten junan sijainti, ratakilometrit ja pituuskaltevuudet saatiin kuvaajalle. Ratakilometrit sijoitettiin vaaka-akselille. Kuvaajasta löytyneen elementin avulla pituuskaltevuudet sijoitettiin vastaavan ratakilometrin kohdalle. Projektin aikana mikään ongelma ei jäänyt ratkaisemattomaksi ja vaaditut ominaisuudet saatiin toteutettua.
Johtopäätöksenä todettiin, että tämänkaltaisen sovelluksen tekeminen vaatii hyvää taustatutkimusta ja suunnittelua. Joidenkin tietojen hyödyntäminen oli monimutkaisempaa kuin ajateltiin, ja projektin edetessä haluttuja ominaisuuksia muutettiin tarpeiden mukaan. Kuvaajaan tehtiin muun muassa 1,5 km:n ja 10 km:n näkymät, joita ei oltu alun perin suunniteltu. Projekti tuotti toimivan sovelluksen, joka toimitettiin asiakkaalle. Testaus jäi kuitenkin vähälle, joten laajempien testien jälkeen sovelluksen kehitystä voidaan jatkaa.