Improving Environmental Information Exchange
Varakas, Riitta-Maija (2014)
Varakas, Riitta-Maija
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014123020725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014123020725
Tiivistelmä
Tiedonvaihdon tärkeys on ymmärretty vasta hiljattain yrityksissä. Tiedonvaihto on keskeinen prosessi, jota yrityksen täytyy kehittää menestyäkseen. On tärkeää, että yritykset tunnistavat ja ymmärtävät, mitä tietoa ne tarvitsevat tukeakseen liiketoimintaansa ja varmistaakseen, että tieto tavoittaa oikeat henkilöt oikeaan aikaan. Kokonaisvaltainen lähestymistapa tietoon on välttämätöntä, koska tieto on riippuvainen ympäristöstä. Koska kaikki on yhteydessä kaikkeen, myöskään tietoa ei voi erottaa ympäristöstään.
Tutkimuksen päätavoite oli tutkia Metsä Boardin Suomen tehtaiden ympäristötiedonvaihdon rakennetta, kuinka sen eri osat tällä hetkellä toimivat ja kuinka se toimii kokonaisuutena. Tutkimus myös selvitti eri tapoja, kuinka parantaa nykyistä ympäristötiedonvaihtoa yrityksessä.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus, koska haluttiin ymmärtää laajasti ja perusteellisesti tutkimuskohde. Toimintatutkimus valittiin metodologiaksi, koska se mahdollisti tutkimuksen tekijän mukanaolon henkilökohtaisesti tutkimustyössä. Käyttämällä toimintatukimusta yrityksen toimintamalleja voidaan parantaa toiminnan kautta ja teoreettinen tieto taas saavutetaan tutkimalla. Siten sekä toiminta että teoreettinen tieto lopulta hyödyttävät ihmisiä heidän jokapäiväisessä työssään. Teoreettisena runkona käytettiin Davenportin ekologista johtamismallia, jota Nardin ja O’Dayn tietoekologiat tukivat. Tutkimuksen luotettavuutta lisättiin käyttämällä erilaisia tiedonkeruumenetelmiä kuten haastatteluja, ympäristön tarkkailua ja dokumenttianalyysiä.
Saadut tulokset osoittivat, että tiedonvaihdon painopiste ei ole teknologiassa vaan ihmisten toiminnassa. Vaikka teknologialla on tärkeä rooli tiedonvaihdon kokonaisuudessa, se ei saa eikä sen pitäisi hallita yrityksen tiedonvaihtoa. Tutkimustulokset myös osoittivat useita parannuskohteita kuten kirjoitetun ja puhutun kielen oikeellisuus ja tarkkuus, tiedonvaihto projekteista, ympäristöasioiden käsittely kokouksissa, yleinen tietämys jätevesien käsittelystä, raportointi ja palautteen saanti. Tutkimuksessa on annettu parannusehdotuksia ja ehdotuksia keinoista, joilla toteuttaa ne. Tutkimus sisältää myös ehdotuksia tulevalle tutkimukselle. Uusi tutkimus voisi sisältää tiedonvaihdon ulkopuolisen vertailun, mikä varmasti tarjoaisi tärkeää tietoa tulevaisuuden kehitysprosesseihin.
Tutkimuksen päätavoite oli tutkia Metsä Boardin Suomen tehtaiden ympäristötiedonvaihdon rakennetta, kuinka sen eri osat tällä hetkellä toimivat ja kuinka se toimii kokonaisuutena. Tutkimus myös selvitti eri tapoja, kuinka parantaa nykyistä ympäristötiedonvaihtoa yrityksessä.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus, koska haluttiin ymmärtää laajasti ja perusteellisesti tutkimuskohde. Toimintatutkimus valittiin metodologiaksi, koska se mahdollisti tutkimuksen tekijän mukanaolon henkilökohtaisesti tutkimustyössä. Käyttämällä toimintatukimusta yrityksen toimintamalleja voidaan parantaa toiminnan kautta ja teoreettinen tieto taas saavutetaan tutkimalla. Siten sekä toiminta että teoreettinen tieto lopulta hyödyttävät ihmisiä heidän jokapäiväisessä työssään. Teoreettisena runkona käytettiin Davenportin ekologista johtamismallia, jota Nardin ja O’Dayn tietoekologiat tukivat. Tutkimuksen luotettavuutta lisättiin käyttämällä erilaisia tiedonkeruumenetelmiä kuten haastatteluja, ympäristön tarkkailua ja dokumenttianalyysiä.
Saadut tulokset osoittivat, että tiedonvaihdon painopiste ei ole teknologiassa vaan ihmisten toiminnassa. Vaikka teknologialla on tärkeä rooli tiedonvaihdon kokonaisuudessa, se ei saa eikä sen pitäisi hallita yrityksen tiedonvaihtoa. Tutkimustulokset myös osoittivat useita parannuskohteita kuten kirjoitetun ja puhutun kielen oikeellisuus ja tarkkuus, tiedonvaihto projekteista, ympäristöasioiden käsittely kokouksissa, yleinen tietämys jätevesien käsittelystä, raportointi ja palautteen saanti. Tutkimuksessa on annettu parannusehdotuksia ja ehdotuksia keinoista, joilla toteuttaa ne. Tutkimus sisältää myös ehdotuksia tulevalle tutkimukselle. Uusi tutkimus voisi sisältää tiedonvaihdon ulkopuolisen vertailun, mikä varmasti tarjoaisi tärkeää tietoa tulevaisuuden kehitysprosesseihin.