Sisäinen viestintä sote uudistuksen jälkeen : Satakunnan hyvinvointialueen kotihoidon työntekijöiden kokemana

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoitus oli kartoittaa sisäisen viestinnän keinoja ja kokemuksia sisäisestä viestinnästä muutostilanteissa. Tarkastelukohteena opinnäytetyössäni oli Satakunnan hyvinvointialueella alueen 3 kotihoidon työntekijöiden kokemukset. Tammikuussa 2023 sosiaali- ja terveydenhuollossa ja pelastustoimessa tapahtui suuri muutos, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Sote-uudistusta oli pitkään valmisteltu ja suunniteltu ja tammikuussa 2023 hyvinvointialueet vihdoin aloittivat toimintansa. Muutos oli iso työntekijöille ja koko organisaatiolle, kun koko organisaatiorakenne muuttui ja monia uusia asioita ja käytäntöjä tuli normaalin työn oheen. Muutoksessa tärkeässä roolissa on hyvä ja toimiva viestintä ja sen eri keinot. Opinnäytetyössäni tutkin työntekijöiden kokemuksia, kuinka viestinnässä oli onnistuttu ja mitä sisäisen viestinnän keinoja oli käytetty muutoksesta viestittäessä.

Opinnäytetyöni tutkimuksellisena menetelmänä käytin laadullista tutkimusta ja tutkimusaineiston opinnäytetyötäni varten keräsin sähköisen kyselyn avulla. Kysely toteutettiin Satakunnan hyvinvointialueella alueen 3 kotihoidon työntekijöille syys-lokakuussa 2023. Maantieteellisesti alueeseen 3 kuuluvat Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Huittinen, Säkylä ja Eurajoki. Työntekijät saivat kyselyn sähköpostiinsa ja vastasivat kyselyyn anonyymisti sähköisen Google Forms-kyselyn avulla. Kysely sisälsi strukturoituja kysymyksiä, avoimia kysymyksiä ja Likertin asteikon sisältäviä kysymyksiä. Analysoin saamani aineiston narratiivisen ja määrällisen analyysin avulla. Tutkimuksellisen lähestymistavan osalta voidaan puhua myös mixed-method menetelmästä eli monimenetelmällisyydestä.

Kyselyn perusteella sisäisen viestinnän keinoista eniten oli ollut käytössä sähköposti, hyvinvointialueen oma intra, eli Satanen, ja palaverit. Esihenkilöiltä oli hyvin saatu tietoa muutoksesta ja monelle työntekijälle se oli yksi yleisimmin käytössä olleista sisäisen viestinnän keinoista.

Työpaikalla tapahtuneista muutoksista vastaajat kokivat saaneensa hyvin tietoa, mutta kehitettävää oli organisaation ja hyvinvointialueen sisällä tapahtuvista muutoksista informoimisessa. Vastaajat kokivat, ettei informaatiota hyvinvointialueelta työntekijöiden suuntaan ollut tarpeeksi. Vastaajista 64,3 % koki, että organisaation ja hyvinvointialueen viestintää tulisi kehittää.

The purpose of my thesis was to explore the methods and experiences of internal communication during periods of change. The focus of my thesis was on the experiences of home care workers in 'Area 3' of the Satakunta wellbeing service county. In January 2023, Finland imposed a significant change in nationwide social and health services and emergency services when the wellbeing service counties commenced their operations. The social and health care reform had been long prepared and planned, and in January 2023, the counties finally began their operations. The change was substantial for the employees and the entire organisation as the entire organisational structure changed, and many new aspects and practices were introduced alongside normal work. In times of change, such as the reform was, effective and functional communication and its various methods play a crucial role. In my thesis, I examined the employees' experiences, how successful the communication had been, and what internal communication methods were used to communicate the changes that the social and healthcare services reform brought along.

For my thesis research method, I utilised qualitative research, and I collected the research material for my thesis through an electronic survey. The survey was conducted for home care workers in Area 3 of the Satakunta wellbeing region in September-October 2023. Geographically, Area 3 includes Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Huittinen, Säkylä, and Eurajoki. The employees received the survey in their email and responded anonymously through an electronic Google Forms survey. The survey consisted of structured questions, open-ended questions, and questions containing Likert scale. I analysed the data I obtained through narrative and quantitative analysis. Regarding the research approach, one could also speak of a mixed-method approach.

According to the survey, the most commonly used internal communication methods were email, the wellbeing region's own intranet, called "Satanen," and meetings. Information from supervisors was well received regarding the changes, and for many employees, it was one of the most commonly used internal communication methods.

The responses concluded that the respondents felt they received adequate information about changes in the workplace, but there was room for improvement in informing about changes within the organisation and the wellbeing service counties. Respondents further felt that there was insufficient communication from the wellbeing service county to the employees. 64.3% of respondents felt that communication from the organisation and the wellbeing service counties should be improved.