Työkoneen alustaratkaisun vaikutus maaperän kasvukuntoon kivennäismailla
Vimpari, Liisa (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320269
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö selvittää työkoneen alustaratkaisujen vaikutusta maaperän kasvukuntoon. Tutkimus toteutettiin Luonnonvarakeskuksen toimeksiantamana osana LEVITOI-hanketta, joka pyrkii kehittämään teknologisia innovaatioita työkoneen sopeuttamiseksi muuttuviin olosuhteisiin.
Vertailussa oli renkaat kolmella eri leveydellä, teliakseli ja kumitela. Kaikkia alustoja testattiin peltokokeissa samanlaisella puimurilla. Kivennäismaalla toteutetut koeajot ajoittuivat keväälle 2024 Jämsään. 25 metrin mittaisia koeratoja oli neljä. Opinnäytetyön testiaineistona käytetyt tasolasermittaukset otettiin 2,5 metrin välein vasemmasta ja oikeasta rengasurasta. Testiaineisto koottiin ja käsiteltiin Excel-ohjelman avulla. Tulokset esitettiin raportissa kuvioina ja kuvailtiin sanallisesti. Tietopohjana käytettiin olemassa olevaa vertaisarvioitua tutkimustietoa sekä alan kirjallisuutta ja asiantuntijawebinaareja. Kansainväliset tutkimukset löydettiin EBSCO-tietojärjestelmästä hakusanoilla soil compaction, root growth ja crop yield. Kirjallisessa osiossa esitellään maaperän kasvukunnon ja sadonmuodostumisen määrittävät tekijät sekä viljelytoimenpiteiden aiheuttama kuormitus pellolle.
Työkoneen alustaratkaisun vaikutusta maaperän kasvukuntoon ei voida kokonaisvaltaisesti arvioida pelkästään yhden ajokerran aiheuttaman ajouran syvyyden perusteella. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin voitu mitata sadonalemaa jo yhden ajokerran vaikutuksesta. Vertailussa syvimmät ajourat aiheutti 800 mm:n renkailla varustettu puimuri. Matalimmat ajourat puolestaan synnytti kumitela, joka oli vertailussa painavin alustaratkaisu. Ajourat ovat muodostuneet, koska maanpintaan kohdistunut paine on ollut suurempi kuin maan murtolujuus. Mitä syvemmät ajourat ovat muodostuneet, sitä suurempi on maaperän rakenteen muutos.
Laajemmalle maaperän kasvukuntoa mittaavalle tutkimukselle olisi perusteita. Koska maaperän kasvukunto muodostuu biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta, tulisi tutkimuksessa ottaa huomioon kaikki kolme osa-aluetta. Pidemmän aikavälin tutkimus tukisi EU:n maaperästrategian toteutumista.
Vertailussa oli renkaat kolmella eri leveydellä, teliakseli ja kumitela. Kaikkia alustoja testattiin peltokokeissa samanlaisella puimurilla. Kivennäismaalla toteutetut koeajot ajoittuivat keväälle 2024 Jämsään. 25 metrin mittaisia koeratoja oli neljä. Opinnäytetyön testiaineistona käytetyt tasolasermittaukset otettiin 2,5 metrin välein vasemmasta ja oikeasta rengasurasta. Testiaineisto koottiin ja käsiteltiin Excel-ohjelman avulla. Tulokset esitettiin raportissa kuvioina ja kuvailtiin sanallisesti. Tietopohjana käytettiin olemassa olevaa vertaisarvioitua tutkimustietoa sekä alan kirjallisuutta ja asiantuntijawebinaareja. Kansainväliset tutkimukset löydettiin EBSCO-tietojärjestelmästä hakusanoilla soil compaction, root growth ja crop yield. Kirjallisessa osiossa esitellään maaperän kasvukunnon ja sadonmuodostumisen määrittävät tekijät sekä viljelytoimenpiteiden aiheuttama kuormitus pellolle.
Työkoneen alustaratkaisun vaikutusta maaperän kasvukuntoon ei voida kokonaisvaltaisesti arvioida pelkästään yhden ajokerran aiheuttaman ajouran syvyyden perusteella. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin voitu mitata sadonalemaa jo yhden ajokerran vaikutuksesta. Vertailussa syvimmät ajourat aiheutti 800 mm:n renkailla varustettu puimuri. Matalimmat ajourat puolestaan synnytti kumitela, joka oli vertailussa painavin alustaratkaisu. Ajourat ovat muodostuneet, koska maanpintaan kohdistunut paine on ollut suurempi kuin maan murtolujuus. Mitä syvemmät ajourat ovat muodostuneet, sitä suurempi on maaperän rakenteen muutos.
Laajemmalle maaperän kasvukuntoa mittaavalle tutkimukselle olisi perusteita. Koska maaperän kasvukunto muodostuu biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta, tulisi tutkimuksessa ottaa huomioon kaikki kolme osa-aluetta. Pidemmän aikavälin tutkimus tukisi EU:n maaperästrategian toteutumista.