Sähkölinjaturvallisuuden kehittäminen Metsä Forestilla
Mäkinen, Tiia-Maria (2024)
Mäkinen, Tiia-Maria
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320366
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320366
Tiivistelmä
Sähkölinjaturvallisuuden kehittäminen Metsä Forestilla -opinnäytetyö pyrkii kyselytutkimuksen avulla selvittämään keinoja, joilla voitaisiin ehkäistä ja vähentää sähkölinjaosumien tapahtumista. Opinnäytetyön tilaajana toimii Metsä Forest eli Metsä Groupin puunhankinta. Työ on työelämälähtöinen, sillä sen tuloksia voidaan hyödyntää Metsä Forestin sähkölinjaturvallisuuden kehittämisessä. Opinnäytetyö on osittain jatkoa Susanna Pakkasen opinnäytetyölle Sähkölinjaturvallisuus Metsä Groupin puunhankinnassa (Pakkanen, 2023).
Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee sähkölinjojen läheisyydessä työskentelyyn liittyvää teoriaa, joka koostuu muun muassa sähkölinjoista, työturvallisuudesta, aiemmista tutkimuksista sekä metsäkonealan ammattilaisista. Aineistona työssä käytettiin vuoden 2023 sähkölinjatutkintoja, Susanna Pakkasen opinnäytetyössä hyödynnettyjä vuoden 2022 sähkölinjatutkintoja sekä kyselytutkimuksen tuloksia. Luvussa 4. Aineisto ja menetelmät, tutustutaan myös kyselytutkimuksen perusteisiin ja sen etenemiseen. Tietoperusta sekä aineisto ja menetelmät perehdyttää lukijan osa-alueisiin, joista opinnäytetyö koostuu.
Kyselytutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, ja sen kohderyhmänä toimi metsäkoneyrittäjät sekä koneenkuljettajat. Kyselyn lopullinen vastausprosentti oli 34. Kyselylomake pyrittiin suunnittelemaan niin, että sen avulla saatiin mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva sähkölinjaturvallisuudesta ja sen kehittämistarpeista. Tutkimuksessa käsiteltyjä osa-alueita olivat leimikon suunnittelu, työkoneet ja niiden lisävarusteet, inhimillinen tekijä sekä turvallisuuskoulutukset. Kyselylomake koostui 15 kysymyksestä, jotka olivat niin monivalinta- kuin avoimiakin kysymyksiä. Kyselytutkimuksen tulokset käydään opinnäytetyössä läpi kysymyksittäin, ja niiden mallinnuksessa hyödynnetään erilaisia kaavioita.
Kyselytutkimuksen tulosten perustella eniten kehittämistarpeita on leimikonsuunnittelussa. Vastauksissa esille nousi useaan kertaan maasto- ja karttamerkintöjen tärkeys. On tärkeää, että linjan alituskohdat merkataan maastoon huolellisesti heijastavalla kuitunauhalla. Maastoon jalkautumisen avulla pystytään välttämään tilanteita, joissa sähkölinjaa ei ole huomattu eikä sitä ole merkitty kartalle tai maastoon. Huolelliset maastomerkinnät vähentävät myös inhimillisten virheiden vuoksi tapahtuvia sähkölinjaosumia ja vaaratilanteita. Selkeät maastomerkinnät kiinnittävät kuljettajan huomion, ja hänen tarkkaavaisuutensa paranee sähkölinjojen läheisyydessä työskennellessä. Sähkölinjaturvallisuuden kehittäminen on laaja aihe ja se vaatii monen metsäalan ammattilaisen yhteistyötä. Tärkeintä siinä onkin, että jokainen suorittaa oman työnsä huolellisesti alusta loppuun asti.
Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee sähkölinjojen läheisyydessä työskentelyyn liittyvää teoriaa, joka koostuu muun muassa sähkölinjoista, työturvallisuudesta, aiemmista tutkimuksista sekä metsäkonealan ammattilaisista. Aineistona työssä käytettiin vuoden 2023 sähkölinjatutkintoja, Susanna Pakkasen opinnäytetyössä hyödynnettyjä vuoden 2022 sähkölinjatutkintoja sekä kyselytutkimuksen tuloksia. Luvussa 4. Aineisto ja menetelmät, tutustutaan myös kyselytutkimuksen perusteisiin ja sen etenemiseen. Tietoperusta sekä aineisto ja menetelmät perehdyttää lukijan osa-alueisiin, joista opinnäytetyö koostuu.
Kyselytutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, ja sen kohderyhmänä toimi metsäkoneyrittäjät sekä koneenkuljettajat. Kyselyn lopullinen vastausprosentti oli 34. Kyselylomake pyrittiin suunnittelemaan niin, että sen avulla saatiin mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva sähkölinjaturvallisuudesta ja sen kehittämistarpeista. Tutkimuksessa käsiteltyjä osa-alueita olivat leimikon suunnittelu, työkoneet ja niiden lisävarusteet, inhimillinen tekijä sekä turvallisuuskoulutukset. Kyselylomake koostui 15 kysymyksestä, jotka olivat niin monivalinta- kuin avoimiakin kysymyksiä. Kyselytutkimuksen tulokset käydään opinnäytetyössä läpi kysymyksittäin, ja niiden mallinnuksessa hyödynnetään erilaisia kaavioita.
Kyselytutkimuksen tulosten perustella eniten kehittämistarpeita on leimikonsuunnittelussa. Vastauksissa esille nousi useaan kertaan maasto- ja karttamerkintöjen tärkeys. On tärkeää, että linjan alituskohdat merkataan maastoon huolellisesti heijastavalla kuitunauhalla. Maastoon jalkautumisen avulla pystytään välttämään tilanteita, joissa sähkölinjaa ei ole huomattu eikä sitä ole merkitty kartalle tai maastoon. Huolelliset maastomerkinnät vähentävät myös inhimillisten virheiden vuoksi tapahtuvia sähkölinjaosumia ja vaaratilanteita. Selkeät maastomerkinnät kiinnittävät kuljettajan huomion, ja hänen tarkkaavaisuutensa paranee sähkölinjojen läheisyydessä työskennellessä. Sähkölinjaturvallisuuden kehittäminen on laaja aihe ja se vaatii monen metsäalan ammattilaisen yhteistyötä. Tärkeintä siinä onkin, että jokainen suorittaa oman työnsä huolellisesti alusta loppuun asti.