Meno-paluu-kuljetuskonsepti erityisalojen raskaan liikenteen maantiekuljetuksiin
Lahtinen, Kai (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420769
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060420769
Tiivistelmä
Ajoneuvojen mittojen ja massojen kasvattaminen on ollut Suomen valinta logistiikan kustannusten ja ympäristöpäästöjen pienentämiseen. Suomessa tavaraa kuljetetaan huomattavasti suuremmilla ajoneuvoilla kuin muualla EU:ssa. Suomen kuorma-autot ajavat neljäsosan matkoistaan täysin tyhjinä. Erityisalojen kuljetuksissa tyhjänä ajon osuus on jopa yli 50 %, koska kuljetuskalusto on harvoin sopiva paluukuormalle. Maantiekuljetuksia olisi viisaampaa tehostaa lisäämällä meno-paluu-kuljetuksia kuin ajoneuvojen kokoa kasvattamalla.
Tavoitteena oli tutkia, millaisella kuljetuskalustolla meno-paluu-kuljetuksia saataisiin lisättyä erityisalojen raskaan liikenteen maantiekuljetuksissa ja miten meno-paluu-kuljetuksen tehokkuutta mitattaisiin ja verrattaisiin yhdensuuntaisiin kuljetuksiin. Meno-paluu-kuljetuskalustolle laadittiin myös tarkat valintakriteerit.
Työ aloitettiin valitsemalla kriteereihin sopiva ajoneuvoyhdistelmätyyppi, jonka pohjalta suunniteltiin uudenlainen toimintamalli meno-paluu-kuljetuksiin. Ajoneuvoyhdistelmästä tehtiin tarkka suunnitelma ja selvitettiin sen laillisuus tieliikenteeseen. Meno-paluu-kuljetuskonseptia verrattiin yhdensuuntaisiin kuljetuksiin kuvitteellisessa kuljetusympäristössä. Vertailun pohjalta laadittiin kustannuslaskelmat ja tulosennusteet 110 km kuljetusmatkalle sekä piirrettiin tehokkuuskuvaajat eri kuljetusetäisyyksille. Kustannuslaskelmien laskentaperusteet saatiin asiantuntijahaastatteluista ja osa arvioitiin.
Meno-paluu-konsepti oli vertailun kustannustehokkain vaihtoehto. Meno-paluu-konseptin paremmuuden ratkaisivat suurempi kuljetussuorite, pienemmät rengaskulut ja erityisesti parempi polttoainetalous. Yhdensuuntaiset kuljetukset olivat kustannustehokkaampia lyhyillä kuljetusmatkoilla ja meno-paluu-kuljetuskonsepti tehokkaampi yli 70 km kuljetusetäisyyksillä. Sujuvasti toimiessaan meno-paluu-kuljetuskonsepti alentaisi logistiikan kustannuksia ja ympäristöpäästöjä tehokkaammin kuin isommat ajoneuvoyhdistelmät.
Tavoitteena oli tutkia, millaisella kuljetuskalustolla meno-paluu-kuljetuksia saataisiin lisättyä erityisalojen raskaan liikenteen maantiekuljetuksissa ja miten meno-paluu-kuljetuksen tehokkuutta mitattaisiin ja verrattaisiin yhdensuuntaisiin kuljetuksiin. Meno-paluu-kuljetuskalustolle laadittiin myös tarkat valintakriteerit.
Työ aloitettiin valitsemalla kriteereihin sopiva ajoneuvoyhdistelmätyyppi, jonka pohjalta suunniteltiin uudenlainen toimintamalli meno-paluu-kuljetuksiin. Ajoneuvoyhdistelmästä tehtiin tarkka suunnitelma ja selvitettiin sen laillisuus tieliikenteeseen. Meno-paluu-kuljetuskonseptia verrattiin yhdensuuntaisiin kuljetuksiin kuvitteellisessa kuljetusympäristössä. Vertailun pohjalta laadittiin kustannuslaskelmat ja tulosennusteet 110 km kuljetusmatkalle sekä piirrettiin tehokkuuskuvaajat eri kuljetusetäisyyksille. Kustannuslaskelmien laskentaperusteet saatiin asiantuntijahaastatteluista ja osa arvioitiin.
Meno-paluu-konsepti oli vertailun kustannustehokkain vaihtoehto. Meno-paluu-konseptin paremmuuden ratkaisivat suurempi kuljetussuorite, pienemmät rengaskulut ja erityisesti parempi polttoainetalous. Yhdensuuntaiset kuljetukset olivat kustannustehokkaampia lyhyillä kuljetusmatkoilla ja meno-paluu-kuljetuskonsepti tehokkaampi yli 70 km kuljetusetäisyyksillä. Sujuvasti toimiessaan meno-paluu-kuljetuskonsepti alentaisi logistiikan kustannuksia ja ympäristöpäästöjä tehokkaammin kuin isommat ajoneuvoyhdistelmät.