Sähkökattiloiden kannattavuus pienissä kaukolämpöverkoissa
Rasinkangas, Kari (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521372
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521372
Tiivistelmä
Toimeksianto opinnäytetyölle saatiin Siikalatvan lämpö Oy:ltä ja työn tavoitteena oli selvittää kaukolämmön tuotannon kannattavuutta Siikalatvan kunnan alueella toimivissa kahdessa lämpölaitoksessa sähkökattiloilla silloin, kun sähkön spot-hinta on alhaisempi kuin käytössä olevien polttoaineiden hinta lämpöyksikköä kohden. Molempien lämpölaitosten kaukolämpö tuotetaan pääosin polttamalla haketta ja turvetta. Sähkökattila on todettu toimivaksi, ympäristöystävälliseksi ja kannattavaksi vaihtoehdoksi naapurikunnassa.
Selvitettyjen tietojen perusteella luotiin Excel-pohjainen laskentatyökalu, jonka avulla laskettiin teoreettisesti sähkökattilalla syntyvä vuotuinen säästö. Laskentatyökalua varten selvitettiin säh-kökattilainvestoinnin hinta, minkä takaisinmaksuaikaa arvioitiin vuotuisen säästön avulla. Sähkökattilainvestoinnin kokonaiskustannukset sekä arvio niiden takaisinmaksuajasta olivat toimeksiantajan kannalta oleellisimmat selvitetyt asiat. Laskentatyökalua voisi hyödyntää myös muissa samankaltaisissa selvityksissä sellaisenaan tai pienin muutoksin.
Laskelmissa pyrittiin selvittämään kaikki kustannuksia aiheuttavat osa-alueet mahdollisimman tarkasti, jotta investointien kokonaiskustannukset ja takaisinmaksuajat olisivat todenmukaiset. Puuttuneista tiedoista pyrittiin tekemään tarkin mahdollinen arvio.
Ensimmäisen lämpökeskuksen laskennassa kävi nopeasti ilmi alueen sähkönmyyjän palveluiden korkean hinnan vaikutus kannattavuuteen. Lähtökohtana ollut sähkön spot-hinnan yläraja 3 snt/kWh ei riittänyt tuottamaan sähkökattilan teoreettisen lämmöntuotannon avulla säästöjä. Sähköyhtiön ilmoittama suurtehoasiakkaille oleva tehomaksu osoittautui tarkastelussa muiden sähkönmyyjien tehomaksua huomattavasti suuremmaksi. Vuosittaisen säästön arviolla takasinmaksuajaksi saatiin yli 8 vuotta, vaikka osa investointikustannuksista vielä puuttui. Investointikustannukset jätettiin sen vuoksi selvittämättä tarkemmin, koska kannattavuus todettiin laskennan varhaisessa vaiheessa huonoksi.
Toisen lämpökeskuksen tarkastelussa säästöä syntyi sähkön spot-hinnan ollessa yli lähtökohtana olleen hintatason. Tämän takia investointikustannukset selvitettiin toisen lämpökeskuksen osalta mahdollisimman tarkasti. Sähkökattilainvestoinnin takaisinmaksuajaksi saatiin noin 6–7 vuotta riippuen siitä tehdäänkö investointi yhtiön omalla pääomalla vai otetaanko sitä varten laina.
Selvitettyjen tietojen perusteella luotiin Excel-pohjainen laskentatyökalu, jonka avulla laskettiin teoreettisesti sähkökattilalla syntyvä vuotuinen säästö. Laskentatyökalua varten selvitettiin säh-kökattilainvestoinnin hinta, minkä takaisinmaksuaikaa arvioitiin vuotuisen säästön avulla. Sähkökattilainvestoinnin kokonaiskustannukset sekä arvio niiden takaisinmaksuajasta olivat toimeksiantajan kannalta oleellisimmat selvitetyt asiat. Laskentatyökalua voisi hyödyntää myös muissa samankaltaisissa selvityksissä sellaisenaan tai pienin muutoksin.
Laskelmissa pyrittiin selvittämään kaikki kustannuksia aiheuttavat osa-alueet mahdollisimman tarkasti, jotta investointien kokonaiskustannukset ja takaisinmaksuajat olisivat todenmukaiset. Puuttuneista tiedoista pyrittiin tekemään tarkin mahdollinen arvio.
Ensimmäisen lämpökeskuksen laskennassa kävi nopeasti ilmi alueen sähkönmyyjän palveluiden korkean hinnan vaikutus kannattavuuteen. Lähtökohtana ollut sähkön spot-hinnan yläraja 3 snt/kWh ei riittänyt tuottamaan sähkökattilan teoreettisen lämmöntuotannon avulla säästöjä. Sähköyhtiön ilmoittama suurtehoasiakkaille oleva tehomaksu osoittautui tarkastelussa muiden sähkönmyyjien tehomaksua huomattavasti suuremmaksi. Vuosittaisen säästön arviolla takasinmaksuajaksi saatiin yli 8 vuotta, vaikka osa investointikustannuksista vielä puuttui. Investointikustannukset jätettiin sen vuoksi selvittämättä tarkemmin, koska kannattavuus todettiin laskennan varhaisessa vaiheessa huonoksi.
Toisen lämpökeskuksen tarkastelussa säästöä syntyi sähkön spot-hinnan ollessa yli lähtökohtana olleen hintatason. Tämän takia investointikustannukset selvitettiin toisen lämpökeskuksen osalta mahdollisimman tarkasti. Sähkökattilainvestoinnin takaisinmaksuajaksi saatiin noin 6–7 vuotta riippuen siitä tehdäänkö investointi yhtiön omalla pääomalla vai otetaanko sitä varten laina.