Spotittaako? : katseen viimeisen fiksaation yhteys piruetin onnistumiseen

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli junioritanssijoiden katsekäyttäytyminen piruetin aikana. Quiet eye -termillä tarkoitetaan katseen viimeistä pitkää fiksaatiota ennen varsinaista motorista suoritusta. Se rajoittuu kolmen asteen tai sitä pienempään visuaaliseen kulmaan ja se kestää vähintään 100 ms ajan. Katseen pitäminen kohteessa riittävän tarkkaan ja riittävän pitkään on merkityksellistä liikkeen kontrolloinnin ja suorituksen onnistumisen kannalta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö quiet eye ennen piruetin suorittamista, onko onnistuneen ja epäonnistuneen piruetin katseen fiksaatiossa eroa ja onko katseen viimeisellä fiksaatiolla yhteyttä piruetin onnistumiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli saada lisää tietoa tanssin opetukseen.

Tutkimukseen osallistui 12 tanssijaa, joista jokainen suoritti viisi piruettia (n=60). Piruetit videoitiin ja samalla mitattiin katseen viimeisen fiksaation kesto Tobii Pro 3 Glasses silmän liikekamerajärjestelmän avulla. Asiantuntijaraati arvioi videoiden perusteella piruettien onnistumisen. Katseen fiksaation ja piruetin onnistumisen välistä yhteyttä selvitettiin tilastollisten menetelmien avulla.

Quiet eye esiintyi 83 % pirueteista. Ristiintaulukoinnin perusteella havaittiin, että onnistuneita ja epäonnistuneita piruetteja on yhtä monta, riippumatta siitä, onko katseen fiksaatio yli tai alle 100 ms. Khiin neliötesti vahvisti tuloksen. Katseen viimeisen pitkän fiksaation ja piruetin onnistumisen välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä (p=1).

Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää kaikki tanssijat ja tanssinopettajat, joiden lajeissa esiintyy pyörivää liikettä. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää, miten katseenkohdistamisessa tapahtuu, kun tehdään kahden- ja kolmen kierroksen piruetteja tai ekspertti- ja noviisitanssijoiden välistä eroa katseen kohdistamisessa. Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää quiet eye:n esiintyminen silloin kun piruetti on osa liikesarjaa.

The topic of this thesis was the gaze behavior of junior dancers during pirouettes. The quiet eye was defined as the final prolonged fixation of gaze before the actual motor performance. It is limited to a visual angle of three degrees or less and lasts over 100 ms. For controlling movement and aiming at expertise in performance, it is relevant to maintain gaze. The purpose of this study was to find out whether quiet eye occurs before performing a pirouette, is there a difference in gaze fixation between successful and unsuccessful pirouettes and is there a relation between the final gaze fixation and the success of a pirouette. The aim of the study was to provide more information for teaching pirouettes in dance.

There were twelve dancers participating in the study, each performing five pirouettes (n=60). The research methods included Tobii Pro 3 Glasses eye tracking system and video recording. The eye tracking system measured the duration of the final gaze fixation. An expert panel assessed the success of the pirouettes based on the videos. The association between gaze fixation and pirouette success was investigated using statistical methods.

Quiet eye occurred in 83 % of the pirouettes. Cross-tabulation analysis showed that there were equal numbers of successful and unsuccessful pirouettes, regardless of whether the gaze fixation was over or under 100 ms. The Chi-square test confirmed this result. There was no statistically significant association between the final prolonged fixation of gaze and the success of the pirouette (p=1).

The findings of this study are applicable to all dancers and dance instructors whose disciplines involve rotating movement. Further research could investigate how gaze behavior changes when performing two- and three-turn pirouettes or the differences in gaze fixation between expert and novice dancers. Additionally, it would be interesting to examine the occurrence of quiet eye when the pirouette is part of a dance sequence.